UPMPulp
  • Ilmasto
  • Yrityksiä tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa
Artikkeli | 02/25/2021 15:11:33 | 5 min Lukuaika

Yrityksiä tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa

Koska ilmastonmuutos on vakava uhka liiketoiminnan jatkuvuudelle, suuryrityksillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pyrkiä vähähiilisyyteen.

Jos toimenpiteisiin ryhdytään tosissaan, tarvitaan selkeä matriisi, jonka perusteella onnistumisia ja epäonnistumisia arvioidaan. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun pyrkimyksenä on kirjaimellisesti elävän planeetan pelastaminen. Viittaan tällä ilmastonmuutosta koskevaan YK:n puitesopimukseen sekä sen saavutuksiin ja epäonnistumisiin ilmastokriisin torjumisessa. Puitesopimuksen onnistumista on voitava arvioida objektiivisesti, jotta voidaan löytää oikea tie kunnianhimoisille ilmastotoimille ja siten mahdollisuudelle saavuttaa 1,5 asteen ilmastotavoite.

UPM:n tavoitteet korkealla ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

On selvää, että puitesopimus on epäonnistunut tavoitteessaan ”saada aikaan kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiintuminen ilmakehässä sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminnasta aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmässä”. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on viimeisen 26 vuoden aikana eli vuodesta 1994 lähtien noussut 358 ppm:stä (miljoonasosasta) 412 ppm:ään elokuussa 2020. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 400 ppm:ssä viimeksi noin 3 miljoonaa vuotta sitten. Maapallon lämpötila on noussut tasaisesti. Vuonna 2019 keskilämpötila oli 0,95 astetta korkeampi kuin 2000-luvun keskiarvo 13,9 astetta, eli viime vuosi oli historian toiseksi lämpimin.

Neljäsosa Fortune Global 500 -yhtiöistä on julkisesti sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä tai täyttämään tieteeseen perustuvan päästövähennystavoitteen.

Vaikka uusiutuvan energian käyttö onkin kasvanut merkittävästi viime vuosina, maailmanlaajuinen energiajärjestelmä on pysynyt muuttumattomana. Vuonna 1994 noin 80 prosenttia maailmanlaajuisesta primäärienergian saannista perustui fossiilisiin polttoaineisiin, eikä lukema muuttunut vuonna 2019. Energiaköyhyyden määrä on myös pysynyt vakiona. Noin 2,8 miljardia ihmistä käyttää yhä ruoanlaitossa saastuttavia kiinteitä polttoaineita. Syynä tähän on pääosin se, etteivät valtiot ole ottaneet johtajuutta ilmastoasioissa eikä YK:n puitesopimuksessa ole välineitä edistää nopeita globaaleja toimia ilmastokriisin torjumiseksi.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n erityisraportista käy selvästi ilmi, että jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa 1,5 asteeseen, hiilidioksidipäästöjä on pienennettävä 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2010 tasosta ja nollanettopäästöihin on päästävä vuoteen 2050 mennessä. Meillä on siis vain vuosikymmen aikaa muuttaa energiajärjestelmän suuntaa ja leikata päästöjä merkittävästi. Pystyykö YK:n puitesopimus tähän yksin? Voimmeko todella luottaa siihen, että hallitukset ryhtyvät tarvittaviin toimiin 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi? Valitettavasti vastaus molempiin kysymyksiin on ei. Nykytilanteessa on selvää, että ilman suuryhtiöiden vilpitöntä sitoutumista emme pysty saavuttamaan ilmastotavoitteita.

Maailman suurimmilla yhtiöillä on enemmän taloudellisia mahdollisuuksia kuin hallituksilla. Niiden vastuulla on myös leijonanosa kasvihuonekaasupäästöistä. Suuryhtiöt ovat siis osa ongelmaa, mutta ne ovat myös ratkaisu. Mietitäänpä seuraavia faktoja:

  • Vain sata yhtiötä on tuottanut 71 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä vuodesta 1988 eli IPCC:n perustamisvuodesta lähtien.
  • Yli kaksi kolmasosaa maapallon sadasta rikkaimmasta toimijasta on yrityksiä, ei valtioita. Tosiasiassa 10 suurimman yhtiön liikevaihto on suurempi kuin 196 alimmaksi sijoittuvan valtion liikevaihto yhteensä.

Suuryhtiöillä on siis resursseja muuttaa liiketoimintansa hiilidioksidivapaaksi investoimalla uusiutuviin ja muihin nollahiilisiin teknologioihin sekä kehittämällä tuotteita ja palveluja, joiden hiilijalanjälki on pieni. Kysymys kuuluukin: suostuvatko ne siihen vapaaehtoisesti vai tarvitaanko pakottavaa lainsäädäntöä?

Moni asia viittaa siihen, että suuryhtiöt ovat siirtymässä vähähiilisiin ratkaisuihin, koska ne pitävät ilmastonmuutosta vakavana uhkana liiketoimintansa jatkuvuudelle ja elinkelpoisuudelleen. Esimerkiksi neljäsosa Fortune Global 500 -yhtiöistä on julkisesti sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä tai täyttämään tieteeseen perustuvan päästövähennystavoitteen.

Suosimme uusiutuvien polttoaineiden käyttöä

Tosiasia on myös se, että yrityksille tarvitaan selkeät säännöt ja määräykset, jotta pelikenttä on kaikille sama. Emme halua maailmaa, jossa osa yrityksistä liihottaa vapaamatkustajina ja toisten kilpailukyky kärsii. Säädöksillä on siten merkittävä rooli vitkastelijoiden pakottamisessa ilmastotoimiin. Rajat täytyy kuitenkin tiedostaa: säädökset ovat yleensä pienin yhteinen nimittäjä.

image9uus.png
Chandra Bhushan on International Forum for Environment,
Sustainability & Technologyn (iFOREST) toimitusjohtaja.

Uskonkin, että vapaaehtoiset toimet ja säädökset eivät vielä riitä: ilmastonmuutos on määriteltävä jo yhtiöjärjestyksissä yritysten hallitusten varainhoidolliseksi vastuuksi, ja hallitukset on asetettava vastuuseen ilmaston saastuttamisesta. Tämä on ainoa tapa saada yritykset sitoutumaan ilmastotavoitteisiin aidosti.

Chandra Bhushan kotisivu

Teksti Chandra Bhushan
Kuva NASA & iFOREST