Artikkeli | 05/18/2020 09:18:16

Hallitulla metsänpoltolla voidaan saavuttaa suuria hyötyjä

Metsäalan toimijat ja metsänomistajat polttavat osia metsistään säännöllisesti. Hallittu poltto ei suinkaan ole vaarallista vaan välttämätöntä puiden terveelle kasvulle.

Vielä 15 vuotta sitten vain harvassa Suomen kolkassa elävä kaskikeiju (Phryganophilus ruficollis) luokiteltiin äärimmäisen uhanalaiseksi kovakuoriaislajiksi. Kaskikeijut tarvitsevat elinympäristökseen tulen vahingoittamia lehtipuita ja kuusia. Metsäntutkimuslaitos Metla toteutti vuonna 2007 Suomussalmella metsän ennallistamista tarkastelleita tutkimuksia, joissa havaittiin kulotuksen lisäävän metsän kovakuoriaislajien määrää huomattavasti. Kulotuksesta hyötyviä lajeja ovat esimerkiksi kulokauniainen (Melanophila acuminata) ja tuhkalatikka (Aradus laeviusculus), jotka menestyvät palaneissa metsissä.

Metlan tutkimukset olivat osa tutkimushanketta, jossa tarkasteltiin metsien ennallistamismenetelmien vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja Pohjois-Suomen metsien ja soiden rakenteeseen. Metla kirjoittaa tutkimustuloksistaan seuraavasti:

”Kulotetuissa metsissä kovakuoriaisten määrä kasvoi viisinkertaisesti. Sen sijaan lajien määrä ja populaatioiden koot eivät juurikaan muuttuneet alueilla, joilla ennallistamistoimenpiteitä ei tehty. Kulotetuille alueille siirtyi viisi uutta uhanalaista lajia, mutta kontrollialueille ei siirtynyt yhtään.”

”Suomessa on runsaasti lajeja, jotka eivät voi elää tavallisessa lahopuussa. Tuoreeltaan tai kauemman aikaa sitten palanut puu tarjoaa niille paitsi sopivan ympäristön myös ravintoa. Tällaisille lajeille on varta vasten luotava elinympäristöjä. Näihin lajeihin kuuluu esimerkiksi latikoita ja sieniä, joista on tullut Suomessa uhanalaisia, koska metsäpalot ovat täällä niin harvinaisia”, kertoo UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri.

Burnt-wood.jpg

Jotkut lajit tarvitsevat palanutta puuta elinympäristökseen ja ravinnon saamiseksi.

Luonnon monimuotoisuus ja maaperän uusiutuminen

Palaneet metsäalueet ovat monimuotoisen luonnon keskipisteitä, joissa uusien lajien populaatiot kasvavat ja joista ne vähitellen siirtyvät läheisille metsäalueille. Monet metsäpaloista riippuvaiset lajit etsivät hiljattain palaneita metsiä aktiivisesti, ja hyönteiset voivat lentää niihin pitkienkin matkojen päästä.

Metsien ennallistamispoltolla on perinteisesti pyritty elvyttämään myös maaperää. Ennallistamispolton seurauksena maaperä saa ravinteita, ja pienemmät kasvit ja puut saavat hyvän kasvualustan. Suurten metsänomistajien on harjoitettava ennallistamispolttoa, koska Suomen metsäsertifiointijärjestelmä vaatii huolehtimaan, että metsissä on riittävästi palaneita alueita.

”Ennallistamispoltoilla luodaan ja ylläpidetään kapasiteettia hallita metsäpaloja maassamme. UPM:lle on ensiarvoisen tärkeää pitää metsätieverkosto erinomaisessa kunnossa. Jos teiden kunto riittää tukkiliikenteelle, tiet pystyvät kantamaan myös palokunnan kaluston. Lisäksi UPM tarjoaa henkilöstölleen koulutuksia turvallisuusasioista, ennallistamispoltosta, metsäpalojen sammutuksesta sekä muista vastaavista aiheista”, Viiri kertoo.

Controlled-burning.jpg

Ennallistamispolton hallinta

Tyypillisesti ennallistamispoltto aloitetaan valitsemalla sopiva metsäalue ja valmistelemalla se säännösten mukaisesti polttoa varten. Alueelle täytyy olla tieyhteys, jotta palokunta pääsee paikalle. Lisäksi palokunta tarvitsee toimiinsa riittävästi puutonta tilaa, jotta paloa voidaan hallita.

Paloa täytyy valvoa koko ajan, ja joissain tapauksissa valvontaa on jatkettava vielä viikko palon sammumisen jälkeen. Koska ennallistamispoltto vaatii runsaasti työtä ja valvontaa sekä infrastruktuuria, sen toteuttaminen on kallista. Ennallistamispolttoa suorittavan toimijan on oltava valppaana, sillä polttoon liittyy merkittäviä riskejä.

”Ennallistamispoltossa on tärkeää saada oikeat ihmiset oikeille paikoille oikeina aikoina. Jos tässä epäonnistutaan, riskit kasvavat suuriksi. Jos seudulla ei ole riittävästi palontorjuntahenkilökuntaa, palon leviämisriski on valtava. Lisäksi saatetaan polttaa liian laajoja alueita, jolloin metsää vahingoittuu. Siksi tarvitaan tehokas tarkastusjärjestelmä”, Viiri toteaa.

Suomessa hallittua metsänpolttoa on helpompi toteuttaa kuin monissa muissa maissa, kuten Ruotsissa, sillä täällä on tiheät metsätieverkostot ja paikallispalokunnat jokaisessa kunnassa. Lisäksi kesäisin toteutetaan palonvalvontaa lentokoneilla. Suomessa on siis ihanteelliset olosuhteet kulotukselle, vaikka Suomi ei olekaan ainoa valtio, jossa harjoitetaan ennallistamispolttoja tai kulotuksia.

Kulotus on perinteinen ja laajasti hyväksytty metsätalouden menetelmä ympäri maailmaa, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Se on tarkkaan suunniteltu toimenpide, jolla on etukäteen asetetut rajat ja selkeät tavoitteet. Monissa maissa kulotusta käytetään myös hallitsemattomien metsäpalojen torjuntaan, ennaltaehkäisyyn ja luonnollisten ympäristöjen elvyttämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Suomen kaskikeijukannan elpyminen on osoitus siitä, että hallitulla metsänpoltolla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä.

 

Teksti: Payal Bhattar
Kuvat: UPM