UPMPulp
  • Metsä
  • Metsäsukupol­velta toiselle
Artikkeli | 09/03/2020 12:14:39

Metsäsukupol­velta toiselle

Suomessa vallitsee maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen perhemetsätalous, jonka juuret ulottuvat satojen vuosien päähän. Metsäperinnön mukana sukupolvelta toiselle siirtyvät myös siihen liittyvät arvot.

Noin 60 prosenttia Suomen tuottavasta metsäalasta ja 80 prosenttia raakapuusta on peräisin yksityisomistuksessa olevista metsistä. Maassa vallitsee maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen perhemetsätalous, sillä lähes 14 prosenttia suomalaisista omistaa metsää.

Suuri osa Suomen 600 000 yksityisestä metsänomistajasta pitää luontoarvoja, virkistystä ja maisemaa tärkeinä, kertoo Pellervon taloustutkimuksen Metsäkeskukselle tuottama tutkimus. Itä-Suomen Kiihtelysvaaralla asuva, 46-vuotias Antti Tattari on yksi heistä. Hänen isänsä oli aikanaan muovialan yrittäjä, joka pohti nuoruudessaan metsätilan omistamista ja toteuttikin myöhemmin haaveensa.

Tattari peri pääosan omistamistaan metsistä isältään, mutta uskoo, että olisi valinnut alan joka tapauksessa. Hän oli parikymppinen nuorimies päästessään ensimmäistä kertaa tekemään taimikonhoitotöitä itsenäisesti. Myöhemmin Tattari perehtyi teoreettiseen puoleen opiskelemalla alaa.

"Metsää ja metsän kasvattamista on tutkittu Suomessa paljon. Itse kiinnostuin metsätalousyrityksen ekonomiasta ja metsäalan yrittämisestä. Tarkoitus oli vain vähän perehtyä alaan, mutta homma eteni pidemmälle", hän muistelee uransa alkuvaiheita.

anttitattari-3.jpg

Metsä vaatii hoitajaltaan pitkäjänteisyyttä

Metsätalousyrittäjältä vaaditaan pitkäjänteisyyttä, sillä koivulla kestää noin 50, kuusella 70 ja männyllä vähintään 80 vuotta kasvaa täyteen mittaansa. Tavallisesti suomalaisten omistamat metsät muodostuvat eri-ikäisistä ja eri kokoisista metsiköistä kuten Tattarinkin omistamat kuusi- ja mäntyvaltaiset metsät.

"Nuoren metsän hoito on mukavaa puuhaa, sillä taimikossa tapahtuu enemmän verrattuna vanhempaan metsään, jonka muutoksia ei ihmissilmin aina erota. Työhön liittyy ajatus, että tässä tekee jotain oman tulevaisuutensa eteen. Risusavottaa tekemällä pysyy myös kohtuullisessa kunnossa", hän toteaa.

Kaikki eivät tee hoitotöitä itse kuten Tattari. Sukupolven vaihdoksen yhteydessä ei uudella omistajalla välttämättä ole tarvittavaa tietotaitoa, joten istutukset sekä taimikonhoitopalvelut kuten varhaisperkaus ja harvennukset ulkoistetaan.

"Itä-Suomen alueella iso osa metsänomistajista osallistuu jollain tavalla omistamansa metsän hoitamiseen, mutta toki on myös etämetsänomistajia. Ajatuksena on, että tarjoamme omistajille kaikki metsäiset palvelut aina sukupolvenvaihdokseen liittyvästä lakineuvonnasta puukauppaan ja metsänhoitoon", kertoo UPM Metsän Joensuun metsäasiakasyksikössä työskentelevä metsäasiakaspäällikkö Markus Häikiö.

Myös Tattari hyödyntää metsänomistajille suunnattuja palveluita. Puukauppa muodostaa asiakkuuden ytimen, mutta hän käyttää myös metsänomistajille suunnattuja sähköisiä palveluita, joiden avulla hoituvat esimerkiksi metsäsuunnitelmat ja veromuistiinpanot. Myös puuntaimet toimitetaan UPM:n taimitarhalta Joroisista puukauppojen yhteydessä  – niitä mahtuu hehtaarille 1600–2000 lajista riippuen.

"Yhteistyö tuo järkeä tekemiseen, ettei metsänhoito ole vain kauniita ajatuksia", Tattari tiivistää.

anttitattari-5.jpg

Metsä on puita suurempi kokonaisuus

Suomalaisten metsätutkijoiden suositukset luovat perustan Tattarin harjoittamalle metsänhoidolle ja FSC®-sertifiointi (FSC®-C109750) asettaa omat vaatimuksensa muun muassa metsien monimuotoisuudelle. Tattarin ensikosketuksesta alaan on yli 25 vuotta, ja moni asia on sinä aikana muuttunut.

"Metsänhoidossa ja hakkuissa käytetyt koneet ovat nykyään tehokkaampia ja uudistamismenetelmät selkeämpiä. Aikaisemmin avojuuriset taimet istutettiin kuokalla, mutta nykyään käytetään paakkutaimia, jotka istutetaan pottiputken avulla", hän kertoo.

Muutoksia on tapahtunut myös ilmastossa. Kun maa ei jäädy, raskaiden koneiden on vaikea kulkea metsässä, etenkin suoalueilla. Leudot talvet vaikuttavat myös kesiin, sillä hyönteiset ja sienet pärjäävät metsässä paremmin, ja ne voivat aiheuttaa tuhoja.

"Minulle metsä on organismi, jonka kanssa pitäisi tulla juttuun. Siihen liittyy monta asiaa aina ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta yhteiskunnan asettamiin velvoitteisiin ja metsän taloudellisista arvoista sen monimuotoisen elämän huomioimiseen", Tattari kuvailee suhdettaan metsään.

Hän uskoo, että tulevaisuudessa metsät siirtyvät ainakin jossain määrin seuraavalle sukupolvelle. Tattarin 8- ja 13-vuotiaat lapset ovatkin jo päässeet mukaan auttamaan isäänsä metsänhoidossa.

"En halua kuitenkaan mitään taakkaa rakentaa, kun ovat niin nuoria vielä. Heidän täytyy saada olla lapsia ensin."

 

Teksti: Laura Iisalo
Kuvat: Matias Honkamaa