UPMPulp
  • Sellu
  • Hyvästit pikamuodille?
Artikkeli | 07/21/2020 07:31:37

Hyvästit pikamuodille?

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin aloitteesta lähtenyt muotialan julistus on ensimmäinen sopimusteitse otettu askel kohti kestävämpää kansainvälistä muotiteollisuutta. Samanaikaisesti monet ranskalaiset pienyhtiöt tarjoavat uusia kierrätettäviä materiaaleja vaatteidensa ympäristöjalanjäljestä huolta kantaville kuluttajille.

Kun tarkastellaan muotiteollisuutta kuvaavia lukuja, vaatteiden tuotanto on kaksinkertaistunut, ja niiden kulutus on kasvanut yksilötasolla 60 prosenttia vuodesta 2000. Vaateteollisuus onkin maailman toiseksi saastuttavin teollisuudenala heti öljyntuotannon jälkeen. Huolestuttava kehitys sai Emmanuel Macronin ensimmäisenä valtionpäämiehenä reagoimaan muodin korkeaan ekologiseen hintaan.

Viime elokuussa Biarritzissa järjestetyn G7-huippukokouksen yhteydessä Macron esitteli muotisektoria varten laaditun Fashion Pact -kestävyysjulistuksen. Se ei perustu oikeudelliseen sitovuuteen, vaan muodostuu joukosta yhteisiä tavoitteita, jotka koskevat ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuutta sekä merien hyvinvointia. Aloitteen toivotaan rohkaisevan alaa uusiin toimintatapoihin ja sitoutumismalleihin nollapäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.

Julistus on tuonut yhteisten tavoitteiden äärelle 32 muotialan suurtoimijaa (muun muassa Chanelin, H&M:n, Niken ja Pradan) sekä niiden yhteensä 150 brändiä. Ryhmän puheenjohtajana toimii muodin monialayhtiö Keringin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, miljardööri François-Henri Pinault. Fashion Pactin pyrkimyksenä on edustaa ”vähintään 20:tä prosenttia maailman muotiteollisuudesta tuotantovolyymin perusteella mitattuna”.

Jeans end of ff.jpg

Vaatteiden tuotanto on kaksinkertaistunut ja vaatteiden kulutus on kasvanut peräti 60 prosenttia vuodesta 2000. Kuva: Jeans by frozennuch from Pixabay

Irti muovin kyllästämästä elämäntyylistä

Todellisten kulttuuristen ja toimialaa koskevien muutosten juurruttaminen vaatii suurempaa panosta kuin tuotteiden brändäys ympäristöystävällisiksi. Uraauurtava ranskalaismerkki Veja on tehnyt yhteistyötä alusta saakka Reilun kaupan piiriin kuuluvien tuottajien kanssa, joilta se ostaa 30 prosenttia uusimman tennistossumallinsa pohjien valmistukseen käyttämästään kumista. Kumi kasvatetaan ja kerätään suoraan puista Brasiliassa. Muun muassa herttuatar Meghanin nähtiin astelevan brändin kengissä kuninkaallisella vierailullaan Sydneyssä. Veja avasi ensimmäisen myymälänsä Pariisiin viime syksynä, mikä osoittautui yhtiön johtajan Ludovic Ehrhardtin mukaan onnistuneeksi avaukseksi. Hän kertoo, ettei yhtiö ollut varautunut menestykseen.

Argentiinasta ja Isosta-Britanniasta kotoisin olevat ystävykset Carolina ja Liz tutkivat Vejan vegaanisia kenkämalleja. Vaikka he vierailevat liikkeessä ensi kertaa, molempien kotoa löytyy merkin tuotteita. Naiset ovat yhtä mieltä siitä, että sekä liiasta kuluttamisesta että muovin kyllästämästä elämäntyylistä tulisi irtautua.

mannequin end of ff.jpg

Alennusmyyntien vauhdittama kulutuskulttuuri on edistänyt pikamuodin nousua. Kuva: Markus Spiske, Unsplash

Kestäviä pienyhtiöitä

Veja ei ole ainoa kestävyyteen sitoutunut yhtiö ranskalaismarkkinoilla. Nykyisin Ranskassa toimii kourallinen pieniä erikoisyhtiöitä, jotka ovat ottaneet ekologisen vastuullisuuden toimintansa keskiöön.

”Tilanne on muuttunut huomattavasti viimeisen parin kolmen vuoden aikana”, kertoo Bordeaux’ssa toimivan kestäviin vaatteisiin erikoistuneen Aatisen perustajajäsen Heide Baumann.

”Markkinoille on tullut kokonainen joukko nuoria pienbrändejä, jotka keskittyvät laillamme kierrätettyihin materiaaleihin”, hän jatkaa.

Kimmokkeen ympäristöherätykselleen Baumann sai amerikkalaisesta, nyt jo toimintansa lopettaneesta luomupuuvillatuotteisiin erikoistuneesta muodin alustasta Zadysta. Pikamuodin maailma tuli Baumannille tutuksi hänen työskennellessään sisäänostajana ranskalaisessa tavaratalossa. Näiltä ajoilta hän muistaa elävästi jätteen määrän sekä toinen toistaan seuranneet alennusmyynnit, joilla kuluttajia pyrittiin yllyttämään toistuvaan shoppailuun.

tree end of ff.jpg

Vaatevalmistajat hyödyntävät tuotteissaan nyt kestäviä materiaaleja, kuten kumia ja sellua. Kuva: Peggy ja Marco Lachmann-Anke, Pixabay 

Kestävistä metsistä kestäviksi housuiksi

Aatisen toimintaperiaatteet sen sijaan ovat täysin päinvastaiset. Yhtiön tarjonnassa on tuotteita, jotka on valmistettu sellupohjaisesta kankaasta uutta teknologiaa hyödyntämällä.

”Tämä teknologia ei ole enää varsinaisesti uutta, sillä se keksittiin jo 2000-luvun alussa”, Baumann täsmentää. ”Kukaan ei vain tuolloin juuri kiinnittänyt siihen huomiota.”

Verrattuna esimerkiksi luomupuuvillaan, joka on kuljetettava länsimaisille kuluttajille toiselta puolelta maapalloa ja jonka tuotanto nielee runsaasti vettä, puupohjainen sellu vaatii huomattavasti pienemmän vesimäärän tuotetta kohti. Lisäksi sellua voidaan hankkia kestävästi hoidetuista metsistä, jotka ovat maantieteelliseltä sijainniltaan lähempänä sekä vaatteiden suunnittelija- että ostajakuntaa.

Aatisen käyttämä sellu on peräisin Euroopasta.

”Toimittajaltamme kesti yhdeksän kuukautta tämän selluloosan ja kierrätetyn puuvillan sekoituksesta valmistetun kankaan kehittämiseen. Nykyisin se on heidän kysytyimpiä tuotteitaan”, kertoo Baumann.

ship end of ff.jpg

Huolta herättää myös raaka-ainekuljetuksissa tuotantolaitoksiin syntyvä hiilijalanjälki. Kuva: Diego Fernandez, Unsplash

Tekstiilien tulevaisuus

Helsingin Aalto-yliopistossa johtavana tutkijana työskentelevä professori Herbert Sixta näkee, että varteenotettavin vaihtoehto pikamuodin nykyisille suosikkimateriaaleille, puuvillalle ja polyesterille, on sellu – toisin sanoen puu.

”Teknisenä kuituna se soveltuu tarkoitukseen hyvin, sillä se on kosteissa olosuhteissa vahvempaa verrattuna kaupallisiin kuituihin, kuten puuvillaan”, hän selventää.

Parhaillaan meneillään olevassa hankkeessa yliopiston laboratoriossa kehitellään sataprosenttisesti kierrätettäviä tekstiilejä. Suunnitteilla on myös pilottitehdas, jonka on määrä aloittaa toimintansa vuoden sisällä. Vaikka tulevaisuuden kumppanien nimet halutaan pitää visusti salassa, Sixta vihjaa, että tiettyjen muotisektorilla toimivien pohjoismaisten jättien ”kannattaa pitää silmänsä auki, harkita vaihtoehtoisia lähestymistapoja ja keskustella avoimesti tiedeyhteisön kanssa kestävyyteen liittyvistä kysymyksistä”.

 

 

Teksti: Isabelle Mayault

Header kuva: Becca McHaffie, Unsplash