UPMPulp
  • Sellu
  • Juhannus – luontoa ja perinteitä sopivassa suhteessa
Artikkeli | 06/18/2020 08:49:06

Juhannus – luontoa ja perinteitä sopivassa suhteessa

Suurelle osalle suomalaisista juhannus on vuoden kohokohta, mutta tunnemmeko todella ne perinteet, joita mökeillä juhlitaan luonnon helmassa?

Suuressa osassa maailmaa keskikesä ohitetaan olankohautuksella, mutta ei Pohjoismaissa. Täällä juhannukselle vetää vertaa vain joulu – jos sekään.

Juhannuksen asema koko kansan juhlana on ilmeisintä kenties juuri Suomessa. Vuodesta 1955 saakka juhannusta on juhlittu ensimmäisenä lauantaina kesäkuun 19. jälkeen, jotta työssäkäyvillä olisi mahdollisuus pitää perjantaille osuva juhannusaatto vapaana ja matkustaa maaseudulle.

Juhannusliikenne on vilkkaimmillaan torstai-iltana, kun kaupungit tyhjenevät ihmisten vetäytyessä mökkiensä rauhaan. Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta ja 475 000 kesämökkiä, joista jokaisella on oma tunnelmansa, historiansa ja luonteensa.

Sosiaalityöntekijä Marjut Toivola on asunut suurimman osan elämästään Helsingissä, mutta hän viettää mökillään niin paljon aikaa kuin mahdollista. Toivolan kymmenisen kilometriä Heinolasta pohjoiseen sijaitsevan mökin rakensi hänen isoisoisänsä vuonna 1931. On sanomattakin selvää, että mökki on tärkeä osa suvun historiaa.

”Joulun lisäksi juhannus on vuoden ainoa ajankohta, jolloin koko perhe kokoontuu yhteen. Rakastan sukuni mökkiä – isoäitini syntyi siellä, siskoni sai siellä kasteensa, ja peräti neljällä sukupolvella on sylin täydeltä onnellisia muistoja mökiltämme.”

cottage.jpgMökki on olennainen osa suomalaista kulttuuria. Kuva: Tero Vuorinen

Juhannuksen perinteet

Nykyään juhannuksen oleellisimmat perinteet liittyvät saunaan ja kokkoihin. Ennen vanhaan kokkojen uskottiin karkottavan pahoja henkiä ja torjuvan huonoa onnea, parantavan satoa ja lisäävän niin kotieläinten kuin kotiväenkin hedelmällisyyttä. Kokko on monille edelleen yksi juhannuksen kohokohdista, vaikka hedelmällisyysriitit ovatkin jo jääneet historiaan.

Me suomalaiset rakastamme saunomista – etenkin juhannuksena – ja nykyisten arvioiden mukaan maassamme on jopa kaksi miljoonaa saunaa. Sauna on ollut oleellinen osa suomalaista elämää jo vuosisatojen ajan. Maamme presidentit ovat neuvotelleet valtiojohtajien kanssa saunassa, sauna on sosiaalisen kanssakäymisen keskipiste miltei juhlissa kuin juhlissa, ja monilla meistä on vähintään yksi isovanhempi, joka on syntynyt saunassa. Saunaa on kuvailtu jopa koko kansan pakkomielteeksi, mutta ulkomaan vieraita kestittäessä on hyvä muistaa, että saunaan liittyvä alastomuus voi vaatia hieman totuttelua.

Menneinä aikoina juhannuksena järjestettiin usein häitä ja tehtiin taikoja. Keskiyön auringolla uskottiin olevan taianomaisia ominaisuuksia, jotka saattoivat lisätä hedelmällisyyttä ja auttaa puolison löytämisessä.

Mökin ja rientojen ohella koivulla on kenties yllättävänkin tärkeä asema osana juhannusta. Suomen kansallispuu on nimittäin maalaiselämän selkäranka. Sen lisäksi, että koivun runkopuu tuottaa myyntituloja metsänomistajille, voidaan koivun muita osia hyödyntää osana kansallisperinteitä.

Tuoreista oksista tehdään vihtoja – tai murteesta riippuen vastoja. Oksat leikataan rungosta, karsitaan sopiviksi, niputetaan ja sidotaan punoksella tai langalla miellyttävään muotoon. Lopuksi vihta säilötään kylmässä vedessä tai pakastimessa. Saunassa vihtoja voi lämmittää kiukaan kivillä, ennen kuin niillä vihdotaan joko itseä tai kanssasaunojia. Joidenkin mielestä oksilla piiskaaminen voi kuulostaa makaaberilta, mutta sen uskotaan nopeuttavan verenkiertoa ja tuovan muitakin terveyshyötyjä. Lisäksi vihtominen on kerta kaikkiaan rentouttavaa. Tietysti vihtomisen tarkemmat yksityiskohdat riippuvat vihtojan iästä, sukujuurista ja perheen perinteistä.

Koska koivun tiheys ja energiasisältö ovat muihin yleisiin puulajeihimme verrattuna korkeita, on koivu mainio polttopuu. Lisäksi tuohi on erinomainen, luonnollinen sytyke. Tämän vuoksi koivu on suosittu puu saunan lämmityksessä ja grillauksessa, jotka puolestaan ovat suosittuja aktiviteetteja tähän aikaan vuodesta. Materiaalina koivu on kestävää, minkä vuoksi sitä käytetään niin työkalujen, lelujen kuin ruokailuvälineiden valmistuksessa. Kaiken lisäksi koivu on ulkonäöltään tyylikästä, tai kuten Toivola asian ilmaisee: ”koivu on yksinkertaisesti kaunista”.

Child.jpgSuomalaiset lapset oppivat rakastamaan luontoa jo varhain. Kuva: Tero Vuorinen

Jokamiehenoikeudet

Suomen metsissä koivuja riittää, ja koivulla riittää käyttötarkoituksia, mutta sen käytössä kannattaa muistaa muutama seikka. Suomessa laki takaa kaikille jokamiehenoikeudet, joiden mukaan kuka tahansa saa nauttia ulkoilusta kaikkialla riippumatta siitä, kenen omistuksessa maa on. Ympäristöministeriön julkaiseman Jokamiehenoikeudet-esitteen mukaan ”Eläviä tai kuolleita puita ei saa kaataa tai vahingoittaa eikä niistä saa ottaa oksia, kuoria, käpyjä tai muita puun osia ilman maanomistajan suostumusta. Myös maahan kaatuneen puun ottamiseen tarvitaan maanomistajan suostumus.” Näitä sääntöjä on syytä noudattaa, jotta voimme jatkossakin nauttia näistä kansainvälisestikin katsoen erityisistä oikeuksistamme.

Juhannus on suurta juhlaa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, mutta on tärkeää pitää turvallisuus mielessä. Järvi ja alkoholi ovat huono yhdistelmä. Pidä siis hauskaa, mutta muista huolehtia läheisistäsi.

 

Hyvää juhannusta!

 

 

Teksti: Craig Houston