Katastrofaalisesta hämmästyttävään
Euroopassa pehmopapereiden kuluttajien kysyntähuippu ajoittuu yleensä tammi-kesäkuulle, mikä on tyypillistä flunssa- ja muiden virusaaltojen aikaa. Kesää puolestaan hallitsee perinteisesti hotelli-, ravintola- ja catering-ala. Koronaviruksen iskettyä Eurooppaan maaliskuussa 2020 markkinoiden tavanomainen dynamiikka kuitenkin muuttui rytinällä, kertoo UPM:n myyntijohtaja Paolo Sergi, joka vastaa sellun myynnistä pehmopaperi- ja hygieniatuoteasiakkaille Euroopassa.
”Euroopassa turvauduttiin kolmesti liikkumiskieltoon, joten muut kuin kotitalouskulutuksen myyntikanavat – erityisesti hotelli-, ravintola- ja catering – sulkeutuivat yht’äkkiä. Toisaalta, kun ihmisiä kehotettiin tehostamaan käsien pesua ja välttämään käsienkuivainten käyttöä, tuli nopea tarve vastata kertakäyttöisten käsipyyhkeiden ja talouspaperin kysyntään”, hän sanoo.
Kasvomaskien käyttö vähensi sairastelua, mikä näkyi paperinenäliinojen kysynnän laskuna. Kuluttajat kodeissaan alkoivat käyttää pestäviä puuvillaisia lautasliinoja tai pyyhkeitä, jolloin paperilautasliinojen myynti sukelsi. Toisenlainen haaste sen sijaan koettiin pandemian alkuaikoina, kun virus näytti psykologisen puolensa ja laukaisi pehmopaperituotteiden hamstrauksen ympäri Eurooppaa.
”Vuoden 2020 lopulla pehmopapereiden kysyntä kasvoi 4,7 prosenttia maailmanlaajuisesti, mutta luku ei täysin kerro lisääntyneestä kulutuksesta, sillä suuri osa tuotteista päätyi kuluttajien kotivaraksi. Myös monet vähittäiskaupat täyttivät keskusvarastojansa siltä varalta, että myymälöiden hyllyt pääsevät tyhjenemään”, Sergi selventää.
Rajoituksilla on ollut valtava vaikutus paperin kysyntään viimeisen 18 kuukauden aikana. Kuva – Matt Seymour, Unsplash
UPM:n sellun myynnistä Euroopan painopaperi- ja kartonkiasiakkaille vastaavan myyntijohtaja Stefan Achrénilla on yhtenevä näkemys kehityksestä. ”Pandemian iskettyä monet koulut ja toimistot sulkivat ovensa, jolloin paperinkulutus väheni huomattavasti. Toimistojen sulkeutuminen toi notkahduksen kopiopaperin käyttöön, aikakauslehtien myynti romahti kioskien ja lehtimyymälöiden hiljennyttyä ja sama trendi heijastui painettuun mainontaan. Viime vuoden toinen neljännes oli katastrofi. Vuoden 2019 vertailukauteen nähden paino- ja kirjoituspaperin kysyntä putosi maailmanlaajuisesti 16 prosenttia, ja joidenkin päällystettyjen paperilaatujen kohdalla luku oli jopa 25 prosenttia.”
Paperintuottajat reagoivat toisen ja kolmannen vuosineljänneksen mataliin myyntilukuihin varastoja pienentämällä. Rokotusten käynnistyminen kuitenkin herätti uutta toivoa, ja paperin kysyntä vilkastuikin selvästi.
”Asiakkaat alkoivat tilata sellua hieman enemmän kuin tarve vaati, sillä hintojen tiedettiin nousevan taas seuraavassa kuussa. Hieno- ja aikakauslehtipaperien kysyntä kasvoi ja on jatkunut hämmästyttävän vahvana”, sanoo Achrén.
UPM:n logistiikan ja asiakaspalvelun tiimien on täytynyt sopeutua virtualiseen vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa. Kuva – UPM
Etämyyntiä ja logistisia onnistumisia
Koska pandemia pakotti myyntitiimit etätyöhön eikä mahdollisuutta vierailuihin tai asiakkaiden tapaamiseen kasvokkain alan tapahtumissa ollut, UPM Pulp piti tärkeänä panostaa etäyhteyksien kautta tapahtuvaan vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa.
”Huomasimme, että onnistuneen keskusteluyhteyden kannalta verkon välityksellä järjestettävien tapaamisten osallistujamäärä oli parempi pitää pienenä. Meidän puoleltamme juuri oikeiden asiantuntijoiden mukanaolo oli helpompi järjestää ilman fyysisten tapaamisten edellyttämiä matkustusvelvoitteita. Jos asiakas osoitti kiinnostusta esimerkiksi vastuullisuuteen, oli vaivatonta ottaa asiantuntija mukaan keskusteluun”, kertoo Achrén.
UPM Pulpin logistiikka- ja asiakaspalvelujohtaja Matti Tammisen mukaan koronapandemian aikana logistiikan ja asiakaspalvelun tiimien välinen yhteistyö tiivistyi, jotta sellutoimitukset Uruguaysta tai Suomesta asiakkaille voitiin varmistaa. ”Pidämme jatkuvasti huolta siitä, että saatavilla on sovitut sellutonnit asiakastoimituksia varten.”
“EU:n käyttöön ottama rajavalvonta ja siitä seuranneet kuljettajia koskevat erilaiset karanteenisäännöt toki asettivat kuorma-autoliikenteelle haasteita. Tilanne vaati paljon aikatauluttamista, ja vastassa oli myös kuljettajien saatavuusongelmia. Kysynnän kasvu taas laittoi raidelogistiikkamme koetukselle”, myöntää Tamminen.
Siinä missä UPM:n selluliiketoimintojen maantie- ja rautatielogistiikka joutuivat venymään, laivaustoiminnot selvisivät pandemiasta vähällä. ”Emme hyödynnä konttikuljetuksia Euroopan markkinoilla, vaan kaikki toimintamme Euroopassa pohjautuu kuivaan irtorahtiin. Lisäksi turvaudumme Euroopan merikuljetusten osalta räätälöityyn ratkaisuun, joka perustuu aikarahtauslaivastoon, minkä ansiosta Euroopan-logistiikkamme ei altistu niin helposti markkinahäiriöille”, Tamminen kertoo.
Sitä mukaa, kun koronaviruspandemiaa on alettu saada Euroopassa hallintaan ja rajaliikennettä koskevia rajoituksia on voitu höllentää, pullonkaulat ovat vähentyneet ja markkinat vilkastuneet. ”Olemme palaamassa normaaliin”, toteaa Tamminen. ”Kappaletavaratuotanto on nousemassa pandemiaa edeltävälle tasolle, mikä onkin luomassa kuorma-autokuljetuksille valtavasti kysyntää.”
Teksti: Asa Butcher
