UPMPulp
  • Sellu
  • Korona toi mukanaan jäteongelman
Artikkeli | 07/20/2021 07:18:16 | 6 min Lukuaika

Korona toi mukanaan jäteongelman

Miljoonat ihmiset käyttävät päivittäin kertakäyttöisiä kasvomaskeja suojatakseen itseään ja sivullisia koronavirukselta. Maskien käytöllä ja niiden hävittämistavoilla voi kuitenkin olla ympäristölle vahingollisia vaikutuksia.

Kun koronaviruspandemia puhkesi, kertakäyttöisten hengityssuojainten myynti pyrähti räjähdysmäiseen nousuun. Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin UNCTAD:in mukaan maskeja myytiin vuonna 2020 arviolta 166 miljardin dollarin arvosta, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 800 miljoonaa dollaria. Maskien tuonti EU:hun puolestaan pomppasi vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla 14 miljardiin euroon vuoden 2019 alkupuoliskon 800 miljoonasta eurosta. Siinä missä henkilösuojaimilla on avainrooli ihmisten terveyden suojaamisessa viruksen myllertäessä, niiden vaikutus ympäristöön on toisenlainen. Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma UNEP arvioi, että 75 prosenttia maskeista päätyy joko kaatopaikoille tai meriin, ja maskien aiheuttamasta ympäristön saastumisesta on saatu jo todisteita.

Varjelijasta riesaksi

Kasvosuoja keksittiin jo parisataa vuotta sitten, mutta vasta 1980–luvulla havaittiin, että polypropeeni oli ihanteellinen materiaali ilmassa leijailevien hiukkasten suodattamiseen. Tällä hetkellä suurin osa meistä turvautuukin juuri polypropeenikuitukankaasta valmistettuun kertakäyttömaskiin. Polypropeeni on muovia, eikä se hajoa luonnossa. Sen ominaisuudet tekevät siitä kuitenkin toistaiseksi tehokkaimman materiaalin kertakäyttöisten hengityssuojainten valmistukseen. 

”Polypropeeni on suodatuskyvyltään ylivoimainen staattisen varauksensa ansiosta”, täsmentää tutkimusprofessori Ali Harlin Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä. 

Mutta polypropeenista valmistettuja kirurgisia hengityssuojaimia ei koskaan ollut tarkoitettu suuren yleisön käyttöön. Pandemian vanavedessä lukuisat maskit ovatkin päätyneet muun muassa viemäreihin. Pääkaupunkiseudun alueella viikoittaiset viemäritukokset nousivat pandemian aikana muutamasta tukoksesta kymmeneen, raportoi Helsingin seudun ympäristöpalvelut huhtikuussa 2021. Pääsyyksi tukosten lisääntymiseen paljastuivat viruksen torjuntaan käytetyt hygieniatuotteet, kuten kosteuspyyhkeet sekä kertakäyttömaskit. Viemäritukokset uhkaavat aiheuttaa ylivuotoja, jotka puolestaan saastuttavat ympäröiviä vesistöjä.  

UPM-Pulp--unsplash.jpgIlman oikeaa kierrätystä, kertakäyttöiset maskit voivat aiheuttaa ympäristöongelmia.
Kuva: Elizabeth McDaniel, Unsplash

Vaihtoehtoja etsimässä

Useat toimijat ovat ryhtyneet kartoittamaan sekä biohajoavia vaihtoehtoja kertakäyttösuojaimille että teknisiä ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat niiden kierrätyksen. Myös VTT käynnisti tutkimuksen vaihtoehtoisten ratkaisujen löytämiseksi koronaepidemian levittyä maailmanlaajuiseksi. Laitoksen tutkimusryhmä on tarkastellut mahdollisuutta hyödyntää maskeissa sellupohjaisia materiaaleja sekä nanosuodatusmenetelmiä. Kyseisten ratkaisujen osalta tutkimus- ja kehitystyö on edelleen käynnissä.

Helsingin yliopisto ja VTT ovat myös aloittaneet yhteisen tutkimushankkeen, jossa kehitetään kansalaissuojaa tulevaisuuden pandemioiden varalle. Hankkeessa tartutaan uusiin teknologisiin, käyttäytymistieteellisiin sekä yhteiskunnallisiin ratkaisuihin, joiden avulla COVID-19:n kaltaisten virusten leviäminen pandemioiksi voitaisiin ehkäistä. 

”Otamme huomioon niin ekologisen kestävyyden kuin inhimillisen näkökulman. Riskitekijöiden ennakointi on avainasemassa”, Harlin toteaa.  

Yksi vaihtoehto luotetulle polypropeenimaskille voisi olla kertakäyttöisellä suodattimella varustettu kangasmaski. Toinen mahdollinen vaihtoehto, jonka toimivuutta tutkimusryhmä parhaillaan selvittää, koskee suodattimien ja läpinäkyvän muovin yhdistämistä toisiinsa, jolloin maskin käyttäjän kasvot näkyisivät muille. Tällä on painoarvoa, sillä yksi hankkeen päämääristä on selvittää, miten edesauttaa ihmisiä hyväksymään pandemian hallintaan liittyvät rajoitukset ja turvajärjestelyt. Jotta vuorovaikutus tuntuisi luontevalta, vastapuolen kasvojen ja ilmeiden näkeminen on tärkeää. Idea läpinäkyvien maskien kehittämisestä juontuukin juuri tästä.

”Suojainta käyttävän henkilön käyttäytymisellä on merkitystä sille, kuinka tehokas hengityssuojain tai mikä tahansa suojavaruste on. Siksi myös käyttäjäystävällisyys ja mukavuus tulee huomioida”, Harlin korostaa.  
 

UPM-Pulp-unsplas2.jpg
Uusien maskien kehityksessä otetaan huomioon ihmisten käyttäytyminen.
Kuva: Gabriella Clare Marino, Unsplash 

Kierrätystä ja uudelleenkäyttöä

Tärkein tapa kertakäyttöisten hengityssuojainten hävittämiseen on poltto. Terveydenhuollon ammattilaisten käyttämät suojaimet päätyvät automaattisesti energiajätteen käsittelylaitoksille muun sairaalajätteen mukana. Suomessa kaikki kotitalouksilta kerätty sekajäte toimitetaan jätteenpolttolaitoksille. Suomen Kiertovoima ry:n viestinnän asiantuntija Kaisa Halmeen mukaan korona-ajan huomattavat henkilönsuojainkuormat eivät ole aiheuttaneet jätteenkäsittelylle ongelmia. 

”Hävittämisprosessi toimii ongelmitta, kunhan ihmiset muistavat laittaa maskit sinne, minne ne kuuluvat: suljettuihin sekajätepusseihin ja -keräysastioihin”, Halme vakuuttaa.

Vaikka kertakäyttöiset maskit yleisesti suositellaan hävitettävän yhden käytön jälkeen, niitä voi käyttää uudelleen tiettyyn pisteeseen saakka. VTT:n tutkijoiden testeissä kävi ilmi, että kertakäyttöiset kirurgiset hengityssuojaimet säilyttävät tehonsa jopa kymmenen pesun jälkeen paremmin kuin kangasmaskit. Laitoksen mukaan kertakäyttöiset maskit voidaan pestä joko pesukoneessa tai keittämällä.

Kestävään tuotantoon erikoistuneessa the Journal of Cleaner Production -lehdessä julkaistiin hiljattain tutkimus, jossa otettiin selvää voisiko kertakäyttöisiä polypropeenimaskeja hyödyntää betonin mekaanisten ominaisuuksien parantamisessa. Maskien korvalenkit ja nenätuet poistettiin, ja maskeja kokeiltiin betoninvalmistuksen osa-aineena. Tutkimuksessa havaittiin, että kasvomaskit vaikuttivat positiivisesti betonin kokonaislaatuun ja paransivat lujuusominaisuuksia.

Koska maskien käytölle ei toistaiseksi näy loppua, näitä ja monia muita innovatiivisia ideoita tarvitaan, jotta maapallon vesistöistä ei tulisi yksi monista pandemian uhreista. 

 

Teksti: Sini-Maria Melanen
Pääkuva: Brian YurasitsUnsplash