UPM:n sellutehtaat ajetaan vuorollaan alas huoltoseisokkiin noin puolentoista-kahden vuoden välein. Tyypillisesti kahdesta kolmeen viikkoa kestävän seisokin aikana tehdään paitsi ylläpitäviä huolto- ja korjaustöitä, myös merkittäviä investointeja toiminnan jatkuvaan parantamiseen.
Tänä keväänä huoltoseisokki toteutettiin Kaukaan tehtaalla huhti-toukokuussa ja Pietarsaaressa touko-kesäkuun vaihteessa. UPM Kaukaan sellutehtaan johtajan Vesa Volmarin mukaan kaiken perustana on seuraavan kymmenen vuoden päähän ulottuva pitkän aikavälin suunnitelma, jota tarkennetaan säännöllisten tarkastusten ja huoltoseisokeissa tehtyjen havaintojen mukaan.
”Tänä vuonna huoltoseisokin aikaiset työt jakautuivat meillä kolmeen kokonaisuuteen. Tehtaan häiriötöntä käyntiä varmistavien korjausten lisäksi teimme havukuitulinjaan jätevesikuormitusta vähentävän investoinnin sekä saimme päätökseen oman sähköntuotantomme tehonnoston, joka lisää entisestään tehtaan energiaomavaraisuutta”, Volmari kertoo.
Hänen mukaansa ympäristöön liittyvät parannukset ja kustannustehokkuus kulkevat käsi kädessä.
”Mitä vähemmän esimerkiksi jätevedenpuhdistamoon menee kemikaaleja ja muita hyödynnettäviä jakeita, sitä parempi on tehtaan kannattavuus. Nostamalla soodakattilan turbiinin tehoa saamme puolestaan hyödynnettyä höyryenergian tehokkaammin, jolloin tuottamamme uusiutuvan sähkön osuus nousee noin kymmenellä prosentilla.”
Muutoksia tuotantoon ja energian talteenottoon
UPM Pietarsaaren sellutehtaan johtaja Simon Fagerudd kertoo tämänvuotisen huoltoseisokin olleen tavallista mittavampi. Edellisessä seisokissa energian talteenottolinjalla aloitettu tulistimien uudistus vietiin nyt loppuun, mikä auttaa edelleen tehostamaan tehtaan sähköntuotantoa ja parantamaan prosessiturvallisuutta. Lisäksi kahden tuotantolinjan valkaisuprosesseihin tehtiin muutoksia, minkä myötä kemikaalien kulutus vähenee ja jätevedenpuhdistamon toiminta tehostuu.
”Käytännössä otamme enemmän lämpöä talteen valkaisuprosessissa, ja sitä kautta saamme laskettua puhdistamoon menevän jäteveden lämpötilaa mikrobien toiminnalle optimaalisemmaksi. Mikrobien tehostuminen vähentää siis suoraan päästöjä”, Fagerudd selittää.
Toinen tehtaan päästöjä ilmaan entisestään vähentävä uudistus tehtiin soodakattilan ilmajärjestelmään. Työn suunnittelussa käytettiin viimeisintä tutkimustietoa ja 3D-mallinnusta.
”Jokaisen seisokin aikana tehtävissä uudistuksissa pyritään hyödyntämään parasta mahdollista saatavilla olevaa tekniikkaa. Soodakattilan ilma-aukkojen suunnittelulla pystytään vaikuttamaan palamisreaktioon ja siten alentamaan päästöjä.”
Pitkäjänteistä suunnittelutyötä
Fageruddin ja Volmarin mukaan tilanne oli tänä keväänä sikäli poikkeuksellinen, että tehtaat olivat lakon vuoksi vuoden alusta kokonaan suljettuina lähes neljä kuukautta. Huoltoseisokit päätettiin kuitenkin pitää suunnitellusti häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi. Pietarsaaressa tehdas ehti välillä ajaa muutaman viikon normaalia tuotantoa, kun taas Kaukaalla seisokki aloitettiin pian lakon päättymisen jälkeen.
”Kun tehdas on useamman kuukauden pysähdyksissä, laskevat esimerkiksi sellunkeitossa ja kemikaalikierrossa käytettävien liuosten lämpötilat selvästi normaalia alhaisemmiksi. Suuren nestemäärän uudelleen lämmittäminen hidasti hieman käynnistymistä, mutta muutoin kaikki eteni suunnitellusti”, Volmari kertoo.
Myös turvallisuuden ja tehdasalueiden lisääntyneen liikenteen näkökulmasta seisokit onnistuivat erinomaisesti. Kummallakin tehtaalla työskenteli enimmillään oman henkilöstön lisäksi jopa 1 000 ulkopuolisten urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien työntekijää.
”Meillä on usean seisokin ajalta hyviä kokemuksia myös ulkopuolisten turvallisuusvalvojien toiminnasta. Tällä kertaa onnistuimme paremmin kuin kertaakaan aikaisemmin, kun näinkin laajan seisokin aikana ei sattunut yhtään pienempääkään tapaturmaa”, Volmari kertoo.
Seuraavien huoltoseisokkien suunnittelu alkaa heti edellisten päätyttyä.
”Suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys ovat tässä työssä keskiössä. Kun ajattelee, miten valtavasta kokonaisuudesta on kyse, niin hyvin vähän tulee laitteiden osalta täysiä yllätyksiä. Pyrimme aina pysymään ennakoivasti perillä tulevista korjaustarpeista”, Fagerudd toteaa.
