UPMPulp

Linnulle oma pesä

Linnulle oma pesä

Kevääntulo merkitsee monille lintulajeille kiirettä, kun ne valmistautuvat pesimäkauden alkuun. Työtä riittää myös Laptuote-säätiön puuosastolla Lappeenrannassa, missä valmistetaan linnunpönttöjä osana kuntouttavaa työtoimintaa. UPM:n Kaukaan tehtaat tukevat Laptuote-säätiön työtä.

 

Kevät on paras aika ripustaa linnunpönttö, sillä monet linnut, esimerkiksi kottaraiset ja tiaiset alkavat etsiä pesäpaikkaa. Lintujen hyörinän tarkkailu pesimäkauden alussa on mielenkiintoista, joten linnunpöntön ripustaminen voi hyvinkin olla lintuharrastuksen alku. Mutta ei tarvitse pettyä, vaikka ensimmäisenä vuonna uusi linnunpönttö ei houkuttelisikaan asukasta, sanoo tiedottaja Jan Södersved BirdLife Suomesta.

”Toisinaan linnuilla kestää vuosi tottua uuteen alueeseen ja ne saattavat yrittää seuraavana vuonna uudelleen”, hän selittää.

Tämä johtuu siitä, että linnut haluavat todella vakuuttua siitä, että paikka sopii pesimiseen, tuntuu mukavalta ja turvalliselta, ennen kuin ne tekevät lopullisen päätöksen.

”Pesäpaikkaa valitessaan lintu saattaa hypellä innokkaasti lähioksilla, lentää pöntön ohitse ja käydä useita kertoja tutustumassa sisätiloihin”, Jan Södersved lisää. ”Vasta kun lintu luottaa tehneensä oikean päätöksen, se kutsuu naaraan kuuntelemaan myyntilauluaan linnunpöntön viereiselle oksalle.”

Linnunpöntöt edistävät monimuotoisuutta

Linnunpöntöillä on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden edistämisessä erityisesti suomalaismetsissä. Kolopesijöillä on vähenevässä määrin mahdollisuuksia löytää luonnonkoloja pesimäpaikoikseen havumetsistä, joita Suomen metsistä on suurin osa. Lehtimetsän puissa on luonnostaan enemmän linnunpesiksi sopivia koloja ja halkeamia puiden rungoilla. Esimerkiksi Turun yliopiston toteuttamassa kokeessa pesivien lintujen määrä kaksinkertaistui havumetsäalueella, kun sinne ripustettiin linnunpönttöjä.

UPM:n Kaukas Lappeenrannassa on jo kahden vuoden ajan ostanut satoja linnunpönttöjä, joita on valmistettu paikallisen Laptuote-säätiön puutyöosastolla. Pönttöjen rakentamiseen käytettävä raakapuu on niin ikään Kaukaan sahan lahjoittamaa. Kaukaan tehtaat ja UPM metsä käyttävät linnunpönttöjä palkintoina esimerkiksi arpajaisissa ja kilpailuissa.

spoon_upm_laptuote0319_H1I0037Mikko Nikkinen_1920.jpg

(kuva: Mikko Nikkinen, Storymakers)

Myös tänä vuonna Kaukas on toimittanut Laptuotteen verstaalle raakapuuta, ja työvalmentajat Janne Laakkonen ja Kaisa Kostamo valvovat, että 350 metristä puutavaraa syntyy noin 150 linnunpönttöä.

“Aiomme tehdä viittä eri mallista linnunpönttöä, eri lintulajeille. Oli mukava huomata, että UPM:n tilauksessa oli linnunpönttöjä myös uhanalaisille lintulajeille”, sanoo työvalmentaja ja tuotevastaava Kaisa Kostamo, joka on työskennellyt Laptuote-säätiössä jo 22 vuotta.

Yhteistyötä paikallisten kanssa

Laptuotteen valmistamat linnunpöntöt on suunniteltu viimeistä yksityiskohtaa myöten. Ilmastointi, räystäät ja puhdistusluukku sekä täydellisesti mitattu kolo-ovi on tarkkaan mietitty tulevia asukkaita varten. Tarkkuudesta huolimatta Janne Laakkonen sanoo, ettei hän koskaan anna liikaa ohjeita nuorille työntekijöilleen, vaan mieluummin kannustaa omaan ajatteluun ja itsenäiseen työn suunnitteluun.

Toiminta Laptuote-säätiön kanssa on UPM:lle tapa tehdä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Laptuote-säätiö tarjoaa vuosittain työkokemusta ja harjoittelupaikkoja noin 90 työmarkkinoilla epäedullisessa asemassa oleville, kuten esimerkiksi maahanmuuttajille, nuorille, pitkäaikaistyöttömille tai kehitysvammaisille. Linnunpönttöjä valmistavat enimmäkseen nuoret, joille perinteinen kouluopetus on ollut vaikeaa.

”Monille täällä työskenteleville nuorille tavallinen koulu on ollut haasteellista. Täällä verstaalla huomataankin, että heillä on upea kolmiulotteinen hahmottamiskyky ja he ovat todella taitavia tekemään töitä käsillään”, kuvailee Kaisa Kostamo.

”Monet nuoret, jotka tulevat tänne, pelkäävät virheiden tekemistä. Haluaisin opettaa täällä työskenteleville nuorille, että virheitä saa tehdä ja niistä voi oppia”, sanoo Janne Laakkonen. ”Puutyössä samaan lopputulokseen voi päästä monella tavalla. Se on hyvin luovaa.”

 

Teksti: Anna Gustafsson

Kuvat: Pixabay, Mikko Nikkinen (Spoon)