UPMPulp

Ainutlaatuinen Uruguay

Ainutlaatuinen Uruguay

Avarasta maaseudustaan ja vakaudestaan tunnettu Uruguay on monilla sosioekonomisilla mittareilla mitattuna Latinalaisen Amerikan johtavia maita. Alun perin pampa-aron peittämän valtion puusto on kasvanut metsäteollisuuden investointien ansiosta moninkertaiseksi viimeisten 25 vuoden aikana.

 

Etelä-Amerikan eteläisellä puoliskolla sijaitseva Uruguay on harvaan asuttu perustuslaillinen tasavalta, jota määrittävät kumpuilevat tasangot, leuto ilmasto ja vahvat valtiolliset instituutiot.

Juuri instituutioidensa avulla Uruguay on kasvanut yhdeksi alueensa vauraimmista ja vakaimmista valtioista.

”Yleisen julkisen peruskoulutuksen täytäntöönpano alkoi 1800-luvun lopulla, ja tätä seurasivat monet yhteiskuntarakennetta lujittavat sosiaalipoliittiset toimet”, kertoo Carlos Steneri, Uruguayn talousministeriön velanhallintayksikön entinen johtaja.

”Näiden lisäksi suuret siirtolaisvirrat Euroopasta – pääasiassa Espanjasta ja Italiasta – johtivat kyvykkään, yhtenäisen ja tuotteliaan työvoiman muodostumiseen sekä keskiluokan syntyyn. Tämä loi perustan arvoilmastolle, jolle keskeistä oli demokratia, oikeusturva sekä vahvat instituutiot”, sanoo Steneri.

Kun mitataan demokratian jalansijaa, keskiluokan kokoa, valtiollisen korruption vähyyttä sekä elämänlaatua, Uruguay sijoittuu toistuvasti Latinalaisen Amerikan kärkeen.

Koulutus on vahvan talouden selkäranka

Sekä Uruguayn talouskasvu että vuotuinen bruttokansantuote asukasta kohden ylittävät alueellisen keskiarvon yli kaksinkertaisesti. Maan talouskasvu on kuitenkin hidastunut viime vuosina, ja sekä valtiolliset että yksityiset investoinnit ovat jääneet edellisestä vuosikymmenestä jälkeen.

Maan talous on perinteisesti ollut vientipainotteista mutta hiljattainen siirtymä korkeamman jalostusasteen tuotteisiin ja palveluihin on tuonut monimuotoisuutta talouteen.

Perus- ja toisen tason koulutuksen laadun viimeaikaisesta heikkenemisestä huolimatta Uruguayn työvoima on edelleen hyvin koulutettua, mikä on mahdollistanut palvelusektorin laajenemisen.

Näiden lisäksi vapaakauppa-alueet ja poliittinen vakaus ovat myötävaikuttaneet Uruguayn houkuttelevuuteen monikansallisten yritysten alueellisena keskuspaikkana.

Hyvinvointivaltion perustaminen ja ylläpito, jota edesauttavat kohtalaisen korkeat tulo- ja yhteisöverotus, ovat taanneet, että Uruguayssa kärsitään köyhyydestä ja äärimmäisestä köyhyydestä vähiten koko Latinalaisessa Amerikassa.

”Tämä kuvaa hyvin maan sosiaalista tasapainoa. Koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliturva ovat kolme asiaa, jotka tekevät Uruguaysta hyvin erityisen”, sanoo Enrique V. Iglesias, YK:n Latinalaisen Amerikan ja Karibian talouskomission entinen pääsihteeri.

Joet yhteiskunnan valtimoina

Noin 70 prosenttia maan asutuksesta on keskittynyt sen kolmelle suurimmalle rannikolle Uruguayjoen, Río de la Platan sekä Atlantin tuntumaan. Río de la Plata -lahden suussa sijaitseva pääkaupunki Montevideo on 1,3 miljoonan asukkaan koti.

Sana ”Uruguay” tarkoittaa erään tulkinnan mukaan ”maalattujen lintujen jokea”. Osuvasti se onkin yksi harvoista Latinalaisen Amerikan maista, jossa puhdasta vettä on tarjolla koko väestölle.

On yllättävää, että vaikka Uruguay on 176 220 neliökilometrin pinta-alallaan Etelä-Amerikan toiseksi pienin maa, sen keski- ja pohjoisosista löytyy laajoja asuttamattomia alueita. Näitä osia hallitsevat kumpuilevat tasangot ovat siirtymä Argentiinan pampa-arojen ja Brasilian mäkisten ylänköjen välillä.

Maan tarkoitus on tarkoituksellisuus

Uruguay on ainutlaatuinen muuhun maanosaan nähden maankäytön keskitetyssä suunnittelussa. Se on Etelä-Amerikan ainoa valtio, jossa maa-alueet on jaettu sen mukaan, millaiseen käyttöön ne soveltuvat.

”Siitä on ollut valtavasti etua, kun huomattiin, että tietynlaista maata voidaan käyttää tuottavasti vain tiettyihin tarkoituksiin. Suunnittelun tuoma taloudellinen hyöty on ollut merkittävä”, sanoo Iglesias.

Suurin osa Uruguayn maasta on laidunkäytössä. Naudanliha, maito ja villa kuuluvatkin sen keskeisimpiin vientituotteisiin.

Maa-alasta vain noin viisi prosenttia on luonnontilaista metsää, mutta viime vuosikymmenten metsätalouden investoinnit ovat kasvattaneet metsäalaa. Noin seitsemän prosenttia Uruguayn pinta-alasta on viljelyskelpoista. Uruguayn vienti koostuu lisäksi riisistä, soijapavuista ja sellusta, joista kaksi viimeksi mainittua ovat vientituotteista määrällisesti suurimmat. Vuonna 2018 ensimmäistä kertaa Uruguayn historiassa johtava vientituote oli muuta kuin lihaa, kun sellu nousi suurimmaksi.

Suojelulla kohti harmoniaa

Pienen kokonsa ja vähäisen raskaan teollisuuden ansiosta Uruguay ei ole merkittävä kasvihuonepäästöjen tuottaja. Tästä huolimatta se on edunsaaja ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumisessa: suurin osa sen pinta-alasta, pääkaupunki Montevideo mukaan lukien, sijaitsee meren pinnan tasolla.

Latinalaisen Amerikan kehityspankin Uruguayn-edustajan German Ríosin mukaan hänen työnantajansa kaltaiset instituutiot keskittyvät investoinneissaan yhä enemmän vastuulliseen liiketoimintaan. Näihin kuuluvat esimerkiksi vähäpäästöiset infrastruktuurihankkeet, vastuullinen kuljetus sekä uusiutuva energia.

”Noin 98 prosenttia Uruguayn energiantuotannosta tulee uusiutuvista lähteistä, joista tuulivoiman osuus on 26 prosenttia. Viisi vuotta sitten tuo luku oli nolla ”, sanoo Ríos.

Myös biomassan osuus Uruguayn energiantuotannosta on kasvanut viime vuosina noin 20 prosenttiin. Sellutehtaiden kattiloissa tuotettu bioenergia on uusiutuvaa, ja sen tuotanto on ennakoitavaa ja vakaata.

WWF nimesi Uruguayn yhdeksi Latinalaisen Amerikan johtavista vihreän energian maista vuonna 2014.

 

Teksti: Daniel Dawson