UPMPulp

Pahviteltta on festivaalikesän vetonaula

Pahviteltta on festivaalikesän vetonaula

Sadat tapahtumat tarjoavat kävijöilleen majoitusta pahvista valmistetuissa teltoissa tänä vuonna. Selvitimme, miten hyvin pahviteltat kestävät muuttuvissa sääolosuhteissa ja mitä niille tapahtuu festivaalien jälkeen.

Jokainen festivaalivieras tunnistaa festivaalien loppukohtauksen. Takana on upea viikonloppu – ystäviä, livemusiikkia, aurinkoa, sadetta ja rasvaista ruokaa – mutta on tullut aika palata kotiin. Jonottaessaan kohti uloskäyntiä festivaalikävijän väsyneet silmät pyyhkivät leirintäaluetta. Näky muistuttaa kahden teltta-armeijan välisen yhteenoton jälkimaininkeja pitkin sotatannerta lojuvine hylättyine nylonsotilaineen.

Joka vuosi tuhansia halpoja muovitelttoja jätetään festivaaleille. Jo yksin Hollannissa vuosittaisen määrän arvioidaan yltävän 25 000:een, mikä riittäisi teltan pystyttämiseen metrin välein Mount Everestin perusleiriltä sen huipulle asti.

Näky ei ainoastaan ole surullinen, vaan myös sen ympäristölle aiheuttamat haitat ovat valtavat: muovitelttojen ympäristökuormitus ei rajoitu ainoastaan materiaalien valmistukseen, vaan myös niiden hävittämiseen.

Näistä lähtökohdista syntyi KarTent – selluloosapohjainen pahvinen vastaus muoviteltoille.

Lähtökohtana kiertotalous

Pahvista valmistettu KarTent-teltta pystytetään majoittujaa varten ennen tapahtumaa, ja tapahtuman jälkeen valmistaja korjaa teltan kierrätettäväksi uusiokäyttöä varten. Festivaalialueelle ei näin ollen jää muovia eikä jätettä.

Teltan kehittivät kolme hollantilaisyrittäjää, Jan Portheine, Wout Kommer, ja Timo Krenn. Arkkitehdin koulutuksen saanut Portheine halusi pahvisen rantamajan parissa työskenneltyään soveltaa oppimiaan tekniikoita uusille alueille.

”Tapasin Woutin eräässä start-up-hautomossa. Nähtyämme kuvia festivaaleille hylätyistä teltoista saimme idean pahvisesta versiosta.”

Kartent2.jpg

KarTentin elämänkaari perustuu kiertotalouden ajatukselle. Festivaalikävijä tilaa itselleen teltan lippuvarauksensa yhteydessä verkkopalvelussa. Kaikki tilatut teltat toimitetaan festivaalille ja laitetaan valmiiksi majoittujia varten. Juhlinnan päätyttyä ne noudetaan pois ja materiaali kierrätetään uusien tuotteiden valmistukseen.

”Hankkimamme CNC-koneen avulla pystymme muotoilemaan pahvista lisäksi tuoleja, pöytiä ja laatikoita. Suosituin tuotteemme on pahvinen roska-astia, joka sopii käytettäväksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa tavallisten roska-astioiden sijaan”, kertoo Portheine.

Toisin sanoen tuloksena on vähemmän kaatopaikoille päätyvää jätettä ja muovia. Tämän lisäksi yhden KarTent-teltan valmistus tuottaa noin puolet tavallisen teltan hiilidioksidipäästöistä. Pahviteltan vahvuus piilee myös sen yksinkertaisuudessa: siinä missä tavallinen teltta voi sisältää jopa kolmeakymmentä eri materiaalia, joiden hajoamisprosessit saattavat kestää satoja vuosia, KarTent sisältää vain yhtä materiaalia – pahvia.

Elämää pahviteltassa

Kuka tahansa telttailua joskus kokeillut voi todeta, että talojen keksimiselle oli aikanaan perusteensa. Teltta on yleensä joko liian pieni, kylmä, kuuma tai märkä ollakseen viihtyisä. Onkin vaikea välttyä kysymykseltä, miten pahvista valmistettu teltta selviää olosuhteista, jotka eivät ole optimaaliset.

”Kahden ihmisen asuttamana teltta kestää vesitiiviinä missä tahansa säässä hurrikaania lukuun ottamatta vähintään yhdeksän päivän ajan”, vakuuttaa Portheine.

”Ennätys on kaksi ja puoli kuukautta. Materiaali on kerrostettu, minkä ansiosta teltta myös eristää hyvin sekä kylmyyttä että lämpöä.”

Jokainen festivaalikävijä lienee samaa mieltä, että ryömittyään makuupussiinsa aamuyöllä, on painajaismaista herätä teltasta, jota aurinko hiljalleen lämmittää kuin saunaa. Pahviteltat pysyvät aamullakin mukavan pimeinä, ja festivaalikävijä voi nukkua rauhassa ilman, että aamuaurinko pääsee häiritsemään.

Tietysti kookkaat pahviseinät tarjoavat myös festivaaliyleisön keskuuteen kuuluville taiteilijoille rajattomasti mahdollisuuksia käyttää mielikuvitustaan.

”Jaamme monilla festivaaleilla väriliituja telttojen koristelua varten, mikä tietysti tekee teltasta myös erottuvamman”, sanoo Portheine. Yön läpi juhlineelle festivaalivieraalle oman teltan paikantaminen tuhansien joukosta voi olla haasteellista, joten jokainen teltan tunnistamista helpottava keino ansaitsee kiitosta.

Kartent3.jpg

Tänä vuonna KarTent-telttoja tullaan käyttämään parissa sadassa eri tapahtumassa. Järjestäjät ovat ottaneet teltat hyvin vastaan. Pahvista valmistetut teltat lisäävät festivaalin ympäristöuskottavuutta, mikä on yhä tärkeämpää. Teltat tuovat mukanaan myös tiettyjä taloudellisia etuja: niiden ulkoseiniä voi käyttää mainostamiseen, ja osa niiden vuokraustuloista päätyy järjestäjille. Suomalaisista festivaaleista Hyvinkään Rockfest tarjosi tänä vuonna majoitusta KartTent-teltoissa koko tapahtuman ajan.

Ensi kerralla hylättyjen muovitelttojen meren sijaan festivaalikävijä saattaa hyvinkin todistaa vaihtoehtoista näkyä: pahvitelttojen siistiä niputtamista kuorma-auton lavalle ja kohti uutta elämää.

 

Teksti: Henry Loveless