UPMPulp

Kestävä metsätalous on avainasemassa ilmastonmuutoksen hidastamisessa

Kestävä metsätalous on avainasemassa ilmastonmuutoksen hidastamisessa

Koska maa ja ilmasto ovat keskenään vuorovaikutuksessa, ilmastonmuutoksen torjumiseksi on muutettava maankäyttötapoja. Kestävä metsätalous on yksi keino edistää ilmastotyötä.

Tutkijoiden enemmistö uskoo, että maapallon keskilämpötilan nousu on rajoitettava alle kahteen asteeseen, jotta ilmastonmuutoksen haitallisimmat seuraukset voidaan estää. Tavoitteen saavuttamiseksi vaaditaan valtavia, pitkäkestoisia muutoksia kaikkiin teollisuuden ja yhteiskunnan osa-alueisiin. On vähennettävä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja panostettava uusien liikennemuotojen tutkimiseen.

Lisäksi on käynyt yhä selvemmäksi, että maankäyttötapoja on muutettava. Ilmastotiedettä valottavan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n tuoreessa raportissa tarkasteltiin yksityiskohtaisesti maan ja ilmaston välistä vuorovaikutusta. Sen mukaan maankäytöllä voidaan joko lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia tai pahentaa niitä entisestään. Maa sitoo lähes kolmanneksen ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä, mutta toisaalta 23 prosenttia samoista päästöistä johtuu juuri maankäytöstä, esimerkiksi maa- ja metsätaloudesta.

Maankäytön optimointi ilmaston hyväksi on kuitenkin monimutkaista, sillä monet mahdolliset muutokset, kuten maanviljelyn vähentäminen, lisäisivät ruokapulaa ja köyhyyttä – ongelmia, joita ilmastonmuutos jo valmiiksi pahentaa. On kuitenkin yksi osa-alue, jossa paras ratkaisu on tukea valmiiksi hyviä käytäntöjä: kestävä metsätalous.

Perkaaja Naarva_small.jpg

Metsät voivat joko haitata tai hyödyttää

IPCC:n tuoreen raportin mukaan metsätalouden käytäntöjen kehittäminen on yksi harvoista keinoista, joilla voidaan vastata tehokkaasti useisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen lieventämiseen, siihen sopeutumiseen ja elintarviketurvan parantamiseen sekä maan rappeutumisen ja aavikoitumisen estämiseen. Se, mitkä ovat hyviä metsätalouden käytäntöjä, riippuu siitä, missä metsä sijaitsee ja mihin sitä käytetään.

Afrikan ja Aasian trooppisten metsien ja Amazonin sademetsien tapauksessa tärkein tavoite on pysäyttää tai peruuttaa laajat metsäkadot. Tyypillisesti metsää hävitetään viljelysmaan tieltä. Usein tämä tehdään polttamalla, mikä vapauttaa valtavia määriä hiilidioksidia ilmastoon. Lisäksi lauhkean vyöhykkeen metsäkato lämmittää ilmastoa yleisellä tasolla.

Pohjoisissa havumetsissä paras ratkaisu on aktiivinen metsätalous. Metsiä tulee harventaa tarkoituksenmukaisesti, kaadetut puut on korjattava hyötykäyttöön ja metsään tulee istuttaa oikeanlaisia puita oikeaan aikaan. Kun korjatusta puusta valmistetaan kestotuotteita, kuten rakennuksia, huonekaluja tai paperia, hiili ei vapaudu takaisin ilmastoon vaan säilyy tuotteessa, tai kuten McElwee asian ilmaisee: ”juuri siellä minne sen haluamme.”

”Aktiivinen metsänhoito on erittäin tärkeää”, hän lisää ja selittää, että metsänhoidolla estetään hallitsemattomia metsäpaloja, joiden riski korostuu maapallon lämpötilan noustessa.

UPM:n malli

Aktiivinen metsänhoito, jossa yhdistyy harvennus, valikoiva puunkorjuu ja uudelleen istutus, on oleellista UPM:n Suomessa harjoittamalle metsätaloudelle.

”Pidämme huolen, ettei puunhankinnastamme aiheudu metsäkatoa. UPM:n itse hoitamissa metsissä hakkuiden jälkeen varmistetaan metsän uusiutuminen. Muiden tahojen omistamissa metsissä [UPM hallitsee merkittävää määrää yksityisesti omistettuja metsiä] autamme toimijat pitämään huolen metsän uusiutumisesta alueelle sopivalla tavalla”, kertoo Sami Oksa, joka on UPM Metsän sidosryhmäsuhdejohtaja.

UPM myös suojelee metsiensä luonnon monimuotoisuutta huolellisesti, mikä tekee metsistä pitkällä aikavälillä kestävämpiä. Suomen ulkopuolella UPM hoitaa Uruguayssa metsäplantaaseja, jotka on istutettu köyhtyneille ruohomaille, minkä vuoksi ne parantavat huomattavasti alueen kykyä sitoa hiiltä.

Ei koko ratkaisu, mutta sen osa

Kuten UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren toteaa, UPM:n käytännöissä on kuitenkin vielä parantamisen varaa. Fossiilisten polttoaineiden liikakäyttö on ongelma kaikilla teollisuudenaloilla, ja UPM pyrkii toden teolla vähentämään omaa fossiilisten polttoaineiden kulutustaan. Fossiiliset polttoaineet muodostavat merkittävän osan niistä 77 prosentista ihmisen aiheuttamista päästöistä, jotka eivät IPCC:n mukaan liity maankäyttöön, kuten maa- tai metsätalouteen. Lundgren toteaa, että fossiilisten polttoaineiden käyttöön on kiinnitettävä enemmän huomiota.

”Pyrimme vähentämään fossiilisia polttoaineita hyödyntäviä energiamuotoja”, hän sanoo ja lisää yhtiön panostavan enenevässä määrin hiilineutraaliin energiaan.

UPM myös tuo markkinoille yhä enemmän tuotteita, jotka auttavat yhteiskuntaa hillitsemään ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutosta ei nimittäin pysäytetä pelkästään kestävällä metsätaloudella ja paremmilla maankäytön menetelmillä.

”Maankäytön parantaminen ei yksin riitä, mutta se on silti merkittävä osa ratkaisua. Jos pystymme parantamaan tapojamme hoitaa luonnollisia järjestelmiä, pääsemme esimerkiksi lähemmäs nollapäästötavoitetta, jonka monet maat pyrkivät saavuttamaan vuosisadan puoleen väliin mennessä”, McElwee toteaa.

 

Teksti: Rachel Proby