UPMPulp

Kiina ja Intia ovat kunnostautuneet maapallon kasvipeitteen kasvattamisessa

Kiina ja Intia ovat kunnostautuneet maapallon kasvipeitteen kasvattamisessa

Ilmaston lämpeneminen on entistä suurempi huolenaihe. Yhdysvaltalaisen Bostonin yliopiston uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, että maapallon kasvipeite on kasvanut. Tämä johtuu pääasiassa Kiinan ja Intian harjoittamista maatalouden ja metsänhoidon menetelmistä.

Nasan satelliittiaineistoon perustuva uusi tutkimus paljastaa maapallon vihreän alan kasvaneen viidellä prosentilla 2000-luvun alkuun verrattuna. Positiivinen suuntaus on tutkijoiden mukaan osittain ihmisen aikaansaannosta.

Maapallon vihertymiskehitys havaittiin jo 1990-luvun puolivälissä, mutta sen uskottiin olevan seurausta hiilidioksidimäärien lisääntymisestä sekä ilmaston muuttumisesta lämpimämmäksi ja kosteammaksi. Nasan uuden korkeamman resoluution kuvantamistyökalun MODIS:in (Moderate Resolution Imaging Spectroradiometer) sekä kahden vuosikymmenen seurantatietojen avulla tutkijat ovat kuitenkin voineet vahvistaa, että myös maataloudella ja metsänhoidolla on ollut vaikutuksensa maapallon vihertymiseen.

Metsän vallankumous

Vihreää alaa lisänneet toimet eivät ole niinkään kehittyneiden maiden, vaan Kiinan ja Intian, ansiota. Näin summaa Bostonin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella työskentelevä tutkija Chen Chi, joka on myös tutkimustuloksia käsittelevän artikkelin vastaava kirjoittaja.

”Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana metsityksen ja tehostetun maatalouden avulla saavutettu metsäalan kasvu on kokonaisuudessaan Amazonin sademetsän läpimitan luokkaa ilmasta mitattuna (noin 5,4 miljoonaa neliökilometriä). Vaikka maailman kasvipeitteisistä alueista vain 6,6 % sijaitsee Kiinassa, maan osuus vihreän alan kasvusta on jopa 25 %.”

Kiinan kasvipeitteen lisääntymisestä 42 % selittyy metsänhoito-ohjelmien toimeenpanolla ja 32 % viljelyskasvien tuotannon tehostumisella. Miksi Kiina haluaa olla vehreämpi? UPM:n Specialty Papers -liiketoiminta-alueen ympäristöasiantuntija Jue Wangin mukaan taustalta löytyy erityisesti Kiinan pyrkimys hallita sen ilmasto-olosuhteiden vaikutuksia maatalouteen.

UPM_Greening China_2.jpg

”Kiinan pohjoisosissa kiusana ovat hiekkamyrskyt, jotka tärvelevät pintamaan laajoilta alueilta aiheuttaen tuhoja maataloudelle ja vakavia tomuhaittoja kaupungeille. Eteläosissa taas runsaat sateet ja tulvat tuovat mukanaan maanvyörymiä ja maaperän kulumista. Näistä syistä metsien kuntoutus ja maaperänsuojelu ovat saaneet tärkeän roolin Kiinassa, ja maa on onnistuneesti lisännyt metsien osuutta viimeisten muutaman vuosikymmenen aikana 10 %:sta 20 %:iin.”

Uudelleenmetsitys aloitettiin Kiinassa 1970-luvulla. Aavikoitumisen hillitsemiseksi Kiina käynnisti hankkeen miljoonien puiden istuttamiseksi Gobin autiomaan 4 500 kilometrin pituiselle rajalle. Kiinan vihreänä muurina tunnetun hankkeen puitteissa on tähän mennessä istutettu yli 66 miljoonaa puuta. Hankkeen valmistumistavoitteeksi on asetettu 2050.

Kestävä metsänhoito avainasemassa

Myös UPM on toiminut aktiivisesti lisäämällä tietoutta kestävästä metsänhoidosta, metsäsertifioinnista, luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta sekä metsien roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa. UPM:n Changshun paperitehdas oli ensimmäinen Kiinassa toimiva yhtiö, jolle myönnettiin sekä PEFC- (Programme for the Endorsement of Forest Certification) että FSC (Forest Stewardship Council) -sertifikaatit. Se toi markkinoille ensimmäisenä myös FSC-sertifioidun kopiopaperin. Lisäksi UPM jakaa kestävän metsänhoidon tarinaansa järjestämällä koulutuksia asiakkaille, yhteisöille, kouluille ja muille sidosryhmilleen. Vuodesta 2012 yhtiö on lahjoittanut vuosittain yli 10 000 tainta Pekingille ja Changshulle rakentaakseen sillan paperinkäytön ja puiden istuttamisen välille.

”Vihreän alan lisäämisellä on suora yhteys ympäristön tilaan ja ilmaston lämpenemisen ehkäisyyn”, sanoo Wang.

”Metsät sitovat hiilidioksidia, puhdistava vettä ja tuottavat puuta eri tarkoituksiin, kuten uusiutuviin polttoaineisiin ja paperituotteisiin, joilla voidaan korvata muovia. Kestävä metsänhoito lisää myös metsien monimuotoisuutta, mikä edesauttaa niiden säänsietokykyä.”

Tutkijat eivät ole vielä kvantifioineet vihertymisen vaikutusta maan pinnan lämpötilaan, tosin Chen tutkimusryhmineen aikoo käsitellä aihetta tulevassa artikkelissaan. Se on kuitenkin selvää, että tutkimuksen vahvistama yhteys metsityksen ja maanviljelyn sekä vihreän alan leviämisen välillä edellyttää uuden mallin kehittämistä, jotta ilmiötä voidaan kunnolla ymmärtää.

UPM_Greening China_3.jpg

”Aiemmat tutkimukset pitivät kasvipeitteen lisääntymistä ilmastonmuutoksen, hiilidioksidin fertilisoivan vaikutuksen, typpilaskeuman ja maanpeitteeseen liittyvien muutosten aikaansaannoksena”, Chen sanoo.

”Ihmisen toiminnan suora vaikutus vihreän alan kasvuun ei saanut tarpeeksi huomiota aiemmissa analyyseissa, jotka keskittyivät monimutkaiseen maankäytön mallintamiseen.”

”Se, että ymmärrämme inhimillisen toiminnan osuutta kehitykseen paremmin, lisää valtioiden kykyä arvioida, milloin ja miten on syytä ryhtyä toimiin”, toteaa Rama Nemani, Nasan Ames-tutkimuskeskuksen tutkija ja Chenin tutkimusryhmän jäsen.

”Ongelman havaittuaan ihmisillä on taipumus korjata se. 1970- ja 1980-luvuilla kasvillisuuden tilanne Intiassa ja Kiinassa kääntyi hälyttäväksi, 1990-luvulla asia huomattiin ja nyt tilanne on parempi. Ihminen on ällistyttävän sinnikäs. Tämä välittyi meille satelliittikuvista”, hän kuvailee.

Ei ole liioittelua, että kansainväliset uutisotsikot painottavat ilmaston lämpenemisen katastrofaalisuutta. Pikaisia toimia tarvitaan. Maapallon vihertyminen ihmisen toiminnan ansiosta antaa kuitenkin syytä toivoon – ja mahdollisen reseptin toiminnalle.

 

Teksti: Deborah Talbot