UPMPulp

Onko muovipakkausten aika ohi?

Onko muovipakkausten aika ohi?

Kuluttajien ja viranomaisten kasvava huoli muovijätteen haitoista on saanut katseet kääntymään ruuan tuottajiin ja ruokakauppoihin. Kysyimme eurooppalaisilta markettiketjuilta ja asiantuntijoilta, mikä olisi oikea suunta muovittomaan tulevaisuuteen.

Zero Waste Europe -hankkeen raportin mukaan Euroopassa tullaan kuluttamaan yli 900 miljardia pakattua ruoka- ja juomatuotetta vuonna 2020. Sillä, millaisia pakkausmateriaaleja näihin käytetään ja ovatko ne kierrätettävissä, on siis suuri merkitys.

Ruokakaupat ovat avainasemassa taistelussa kestävämmän elintarvikepakkaamisen puolesta. Kuluttajien suunnalta tuleva paine on saanut eurooppalaiset markettiketjut reagoimaan: ketjut ovat lupailleet, että he sitoutuvat vähentämään kauppojensa hyllyiltä löytyvien muovipakkausten määrää.

Muovin vähentäminen ei kuitenkaan ole täysin yksinkertaista. Vaikka useita biopohjaisia vaihtoehtoja on saatavilla, monia taloudellisia ja hygieniaan liittyviä näkökohtia on otettava huomioon ennen kuin biopohjaisiin vaihtoehtoihin tarttuminen on mahdollista. Sekä EU-tason että maiden omat säädökset tähtäävät yhtäältä muovin vähentämiseen, mutta toisaalta niiden on varmistettava elintarvikkeiden turvallisuus ja säilyvyys. Nämä ehdot muovi täyttää edelleen ylivoimaisesti.


Muovin nousu

Eurostatin mukaan keskivertoeurooppalainen tuotti huikeat 31,23 kiloa muovijätettä vuonna 2015. Karkean arvion mukaan elintarvikepakkaukset kattavat 40 prosenttia muovijätteen kokonaismäärästä, joten ruuan tuottajien ja vähittäiskaupan tekemillä kierrätysmahdollisuuksiin ja raaka-aineisiin liittyvillä valinnoilla on valtava vaikutus.

”Parin viimeisen vuosikymmenen aikana pakattujen elintarvikkeiden valikoima ja saatavilla olevien pakkauskokojen tarjonta on kasvanut räjähdysmäisesti. Tarjolla on usein sarjapakkauksina myytäviä minikokoisia pakkauksia ja toisaalta taas amerikkalaisen mallin mukaan tuotettuja jättipakkauksia”, sanoo Albis Plasticin kansainvälisen markkinoinnin johtaja Roland Schultz. Yhtiö toimii termoplastisten yhdistelmämuovien kansainvälisenä jakelijana useille johtaville elintarvikebrändeille ja -tuottajille.

”Niin täyden palvelun ravintolat kuin teurastamot ovat joutuneet ahtaalle, ja nyt halpamarketit pitävät valtaa markkinoilla.”

Pakattujen elintarvikkeiden tarjonnan laajeneminen on kiistaton fakta, mutta monille se on enemmän syy huoleen kuin juhlaan.

Joosten Brüggemann on Pohjois-Saksan Oldenburgissa sijaitsevan TRADE MARKETEERS Branding & Packaging GmbH & Co. KG:n toimitusjohtaja. Yhtiön asiakkaisiin lukeutuvat muun muassa Coca Cola, Kellogg’s, Pedigree ja Whiskas. Vaikka liikehdintää ylipakkaamisen vähentämiseksi on ollut hänen mukaansa havaittavissa, vähittäismyynti on todellisuudessa ajanut viime vuosikymmeninä lähinnä vaihtoehtoisia muovin muotoja vaihtoehtoisten pakkausmateriaalien sijaan.

”Viimeisen parinkymmenen vuoden ajan vaihtoehtoja on etsitty kehittämällä uudentyyppisiä muoveja, mikä on johtanut muovin käytön valtavaan nousuun elintarviketeollisuudessa. Muovisten pakkausratkaisujen laajan tarjonnan kääntöpuolena on se, ettei etsinnässä olla uskaltauduttu muovien ulkopuolelle.”


Muoviongelmaa taklaamassa

Tästä huolimatta saksalaiset markettiketjut ovat innokkaita tuomaan esille, kuinka ne muovin lisäämisen sijaan kamppailevat sen vähentämiseksi.

Christina Stylianou edustaa saksalaista Edeka Groupin omistamaa Netto Marken-Discount AG -ruokakauppaketjua. Ensimmäisen myymälänsä yhtiö avasi vuonna 1984, ja nykyään sillä on 4 200 myymälää ympäri Saksaa.

Stylianoun mukaan Neton hyllyiltä on yli 30 vuoden ajan löytynyt valikoima kierrätettäviin pakkauksiin pakattuja juomia.

”Meillä on markkinoiden laajin valikoima juomia, joiden pakkaukset voi kierrättää. Tarjontaamme kuuluvista juomista puolet on pakattu uudelleen käytettäviin pakkauksiin. Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa noin kahta tuhatta erilaista kierrätettävää juomaa.”

Kölniläinen vuonna 1927 perustettu REWE Group on ajanut saman tyyppisiä toimenpiteitä. Tänä päivänä REWE:llä on 3 300 myymälää eri puolilla Saksaa, ja se omistaa myös useita pienempiä markettiketjuja, kuten Billan ja PENNYn.

REWE:n edustaja Kristina Schütz vakuuttaa, että yhtiö on tehnyt valtavia ponnistuksia myymälöidensä hyödyntämän pakkausmuovin vähentämiseksi.

”REWE:n ja PENNYn omien voileipä- ja roskapussi- sekä talous- ja wc-paperimerkkien pakkauksiin kohdistetuilla säästöillä olemme onnistuneesti karsineet muovikääreiden käyttöä reilulla 300 000 kilolla vuodesta 2016.”

Kaufland puolestaan on ruokakauppaketju, jonka omistamia myymälöitä löytyy paitsi Saksasta myös Tšekistä, Puolasta, Romaniasta, Bulgariasta ja Kroatiasta. Sen edustaja Jörn Roßberg sanoo, että yhtiö etsii jatkuvasti keinoja, joiden avulla se voi olla tulevaisuudessa luontoystävällisempi.

”Vuoteen 2025 mennessä tavoitteenamme on vähentää muovin käyttöä 20 prosentilla sekä taata, että omien brändiemme pakkaukset ovat sataprosenttisesti kierrätettävissä.”


Kohti muovitonta tulevaisuutta

Kuitenkin vielä rohkeampi ilmiö lienee ruokakauppa, jonka hyllyiltä muovia ei löydy lainkaan.

EkoPlaza on hollantilainen luomuelintarvikkeiden markettiketju, joka avasi ensimmäisenä maailmassa täysin muovittoman, luomutuotteita myyvän pop-up-myymälän Amsterdamiin. Ketjun laatujohtaja Steven Ijzerman uskoo, että eurooppalaisten ruokakauppojen täysmuovittomuus on toteutettavissa.

”Maailman ensimmäinen muoviton ruokakauppakäytävä herätteli niin asiakkaita, valtiota kuin koko elintarvikealaa muutokseen. Meidän tulisi nyt keskittyä kehittämään korvaavia materiaaleja. Monia varteenotettavia ehdokkaita on jo saatavilla ja lisää on tulossa.”

Kaikesta huolimatta monet kuluttajat ovat sitä mieltä, että Saksan mallissa on parantamisen varaa. Ipsoksen vuonna 2018 teettämästä tutkimuksesta käy ilmi, että saksalaiskuluttajat sälyttävät suurimman vastuun muovijätteen vähentämisestä ruuan tuottajille sekä vähittäismyynnille. Neljäsosa puolestaan on sitä mieltä, että vastuun jakavat yhtä lailla viranomaiset ja kuluttajat.

Bremeniläinen opiskelija Jonas Wermelt uskoo, että tie muovittomuuteen on yhä pitkä. Vaikka saksalaiset lajittelevat jätteensä huomattavasti monia muita eurooppalaisia systemaattisemmin, hänen mielestään monille parannuksille olisi sijaa.

”Tilanne on edelleen surkea. On turhauttavaa, kuinka paljon ruokakaupat yhä käyttävät muovia. Valtion tulisi yksinkertaisesti kieltää se.”

Tulevaisuus näyttää, otetaanko tämä askel. Toistaiseksi taistelussa edetään päivittämällä pakkaamisen toimintatapoja ja kehittämällä korvaavia materiaaleja muoville.

 

Lue lisää:

EU aikoo pysäyttää muovitulvan

 

TEXT Rob Hyde

KUVA Shutterstock