UPMPulp

Tervetuloa sian vuosi!

Tervetuloa sian vuosi!

Vuonna 2019 kiinalaista uuttavuotta juhlitaan helmikuun viidentenä, jolloin alkaa sian vuosi. Kiinalaisella uudellavuodella on yli 3000 vuoden historia, ja nykyään sitä viettää yli viidennes maapallon väestöstä. Juhla käynnistää myös planeettamme suurimman kansanvaelluksen.

 

Vuosi 2019 on jo käynnissä, mutta kiinalaisille sekä muille kiinalaista uuttavuotta juhliville vuosi vaihtuu vasta viides helmikuuta. Ero johtuu siitä, että kiinalaisen uudenvuoden ajankohta seuraa perinteistä kiinalaista kalenteria eli kuukalenteria eikä suurimmassa osassa maailmaa käytössä olevaa gregoriaanista kalenteria.

Perinteinen kiinalainen kalenteri oli Kiinan virallinen kalenteri vuoteen 1912, jolloin viimeinen keisaridynastia, Qing-dynastia, syrjäytettiin vallasta. Se määrittää ajan Auringon, Kuun, Jupiterin ja muiden planeettojen liikkeiden mukaan. Kuukausi alkaa uudenkuun ensimmäisestä päivästä ja vuosi kevään ensimmäisestä päivästä. Kiinalaista uuttavuotta ei siis vietetä aina samana päivänä, vaan juhlapäivä sijoittuu yleensä tammikuun puolesta välistä helmikuun puoleen väliin.

Yli 3000 vuotta vanha perinne

Kiinalaisen uudenvuodenjuhlan alkuperästä ei olla täysin varmoja. Varhaisimmat kirjalliset maininnat koskevat Shang-dynastian aikana (1600–1046 eaa.) säännöllisesti järjestettyjä uskonnollisia vuodenpäätöksen seremonioita, joiden uskotaan olevan uudenvuodenjuhlaperinteen alkuperä. Jotkut uskovat pienempimuotoisten juhlien alkaneen jo legendaaristen keisareiden Yaon ja Shunin aikana (n. 2300 eaa.).

arisa-chattasa-565830-unsplash.jpg

Kun kiinalaista uuttavuotta juhlittiin ensimmäisiä kertoja, sen päivämäärä vaihteli keskitalvesta alkukevääseen kalenterimuutosten takia. Noin 120 eaa. Han-dynastian (202 eaa.–220 jaa.) keisari Wu otti käyttöön nykyaikaisen kuukalenterin ja virallisti ensimmäisen kuun ensimmäisen päivän uuden vuoden juhlapäiväksi. Uudenvuodenjuhlan suosio kasvoi asteittain maataloudellisessa Kiinassa, kun maanviljelijät käyttivät juhlaa mahdollisuutena kiittää edellisen vuoden sadosta ja toivottaa onnea tulevalle kylvökaudelle.

Nykyään kiinalainen uusivuosi on Kiinan tärkein lomakausi. Koska se merkitsee kevään alkua, sitä kutsutaan mandariinikiinaksi ”kevätjuhlaksi” (chujie). Kuukalenteria perinteisesti seuraavat maat, kuten Vietnam ja Etelä-Korea, juhlistavat myös kiinalaista uuttavuotta, jonka myötä sitä juhlii yli viidesosa maailman väestöstä.

Sian vuosi: vaurautta ja vakautta

Kiinalaisen horoskoopin eläinmerkit on jaettu hallitsemaan kalenterivuosia 12 vuoden sykleissä, ja vuonna 2019 vietetään sian vuotta. Tarinoita siitä miten 12 eläintä valittiin 2000 vuotta vanhaan kiinalaiseen horoskooppiin on monia, mutta muinainen kansantaru ”suuri kilpailu” on laajimmin hyväksytty tarina. Tarun mukaan eri eläinten oli ylitettävä joki päästäkseen Jadekeisarin järjestämään kokoukseen. Keisari oli määrännyt, että kalenterivuodet nimettäisiin eläinten saapumisjärjestyksen mukaan. Kilpailun voittajaksi selvisi rotta, jota seurasivat härkä, tiikeri, jänis, lohikäärme, käärme, hevonen, vuohi, apina, kukko, koira ja viimeisenä sika.

Huolimatta häviöstään ja kiinalaisessa kulttuurissa pitkään eläneestä kömpelön ja laiskan eläimen maineesta sika on aina nähty vaurauden ja vakauden symbolina kiinalaisessa yhteiskunnassa. Kiinalainen merkki kodille (家, äännetään jia) kuvaa katon alla olevaa sikaa. Merkki kuvastaa vanhaa uskomusta, jonka mukaan sika tuo taloon turvallisuuden tunnetta, eli sian vuotena odotettavissa on vaurautta.

15 päivää ruokaa, punaista väriä ja tervehdyksiä

Perinteen mukaan kiinalainen uusivuosi kestää 15 päivää, ja jokaiselle päivälle on suunniteltu paljon eri aktiviteetteja. Nykyään Kiinassa suurin osa ihmisistä nauttii viikon lomasta ja pyrkii kaikin mahdollisin keinoin palaamaan kotikyläänsä perheensä luo. Tämä saa aikaan ”kiinalaisen uudenvuoden lomaruuhkan”, maailman suurimman kansanvaelluksen. Uudenvuodenaattona perheet nauttivat ylenpalttisen illallisen, johon kuuluu yleensä vaurautta symboloivia kultaharkon mallisia mykyjä, ja he valvovat myöhään katsoen uudenvuodenaaton gaaloja televisiosta, jutellen tai pelaten mahjongia, kiinalaista seurapeliä. Uskotaan, että mitä myöhempään lapset menevät nukkumaan uudenvuodenaattona, sitä pidempään suvun vanhimmat tulevat elämään.

cny-3736414_1920.jpg

Kiinalaisen uudenvuoden perinteet vaihtelevat alueittain, mutta juhlaperinteisiin kuuluvat ainakin seuraavat kolme välttämätöntä elementtiä: ilotulituksia, punaista väriä ja tervehdyksiä. Kiinalaisen uudenvuoden aikana räjäytetään maailman suurin määrä ilotulitteita, sillä ihmiset sytyttelevät papatteja kaduilla pelotellakseen pahat henget pois. Juhlan aikana joka paikkaa koristavat punaiset koristeet, koska kiinalaisessa kulttuurissa punainen symboloi hyvää onnea, menestystä ja onnellisuutta. Vaikka ilotulitukset saavatkin aikaan juhlavan ilmapiirin, niiden valtava määrä lisää ilmasaasteita. Parantaakseen ilmanlaatua Kiinan hallitus on vuodesta 2017 kieltänyt ilotulituksen ja rajoittanut papattien sytyttelyä yli 440 suuressa kaupungissa, mukaan lukien Pekingissä ja Shanghaissa.

 

Kuten muinakin juhlapyhinä, tervehdykset ovat keskeinen osa uudenvuoden juhlintaa. Kiinalaisten mielestä on mukavaa keksiä uusia tervehdyksiä kyseisen vuoden horoskooppieläimen mukaan, mutta muutama klassikkotervehdys pitää pintansa. ”Toivon sinulle suurta onnea ja kukoistusta” (”gong xi fa cai” mandariinikiinaksi) on kaikkien aikojen yleisin kiinalaisen uudenvuoden tervehdys.

 

Teksti: Letitia Lin