UPMPulp

Inhimillinen tekijä on tärkeä digiaikakaudella

Inhimillinen tekijä on tärkeä digiaikakaudella

"Olemme jo ylidigitalisoineet monia elämän osa-alueita", sanoo tulevaisuuden käyttäytymisen asiantuntija Thimon de Jong, yksi viime syksyn Europulp 2018 -konferenssin puhujista. Hänen mukaansa yritysten on keskityttävä inhimilliseen tekijään eikä vain pohdittava, onko jokin tietty teknologia liiketaloudellisesti järkevä ratkaisu.

 

Nyky-yhteiskunnassa digitalisoituminen ja ihmisten väliset yhteydet ovat koko ajan keskeisemmässä roolissa. Kaikki tarvittava – niin pankki, viihde kuin ostoksetkin – on vain parin napsautuksen päässä. Samalla on kasvanut huoli siitä, katoavatko perinteiset tavat, kuten kirjojen lukeminen ja kasvotusten tapaaminen. Näin asia ei kuitenkaan ole, uskoo Thimon de Jong, joka on strategiseen ennakointiin keskittyvän Whetston-ajatushautomon perustaja ja johtaja sekä tulevaisuuden käyttäytymisen ja yhteiskunnallisten muutosten asiantuntija. Hänen mukaansa ihmiskunta on suuntaamassa kohti lisääntyvää digitaalista tasapainoa.

"Olemme jo ylidigitalisoineet monia elämän osa-alueita", de Jong toteaa. "On kuitenkin merkkejä siitä, että nuorten keskuudessa on kehittymässä vastareaktio digitalisoitumiselle."

Esimerkiksi paperittoman toimiston suosio on viime aikoina laantunut, vaikka vielä muutama vuosi sitten sille ei juuri vaihtoehtoja näkynyt. Kannettavat tietokoneet ja iPadit eivät kuitenkaan ole lisänneet ihmisten tuottavuutta.

Vastareaktio digitaalisuudelle

"Piilaaksossa on tällä hetkellä trendikästä pitää laitteettomia kokouksia. Itse asiassa tutkimukset osoittavat, että asiat jäävät paremmin mieleen, kun muistiinpanot tehdään kynällä ja paperilla", de Jong kertoo.

Paperiteollisuudelle on muitakin hyviä uutisia, sillä Yhdysvaltain kirjamyyntilukujen mukaan neljän viime vuoden aikana kovakantisten kirjojen myynti on lisääntynyt 11 % ja pehmeäkantisten 17 %.

Mikä sitten saa ihmiset joskus kulkemaan vastavirtaan, vaikka kaikki yhteiskunnalliset tekijät näyttäisivät johtavan tiettyyn suuntaan?

"Historiallisesti kaikkien uusien teknologioiden roolin vakiintuminen on vienyt muutaman vuosikymmenen", de Jong toteaa ja mainitsee esimerkkeinä television, laskimen ja jopa hissin.

Uutta teknologiaa omaksumassa

"Kun automaattihissit otettiin käyttöön vuonna 1900, ihmiset kieltäytyivät käyttämästä niitä. He eivät luottaneet hissiin, jossa ei ollut kuljettajaa", de Jong kertoo.

Automaattihissistä tuli suosittu vasta 45 vuotta myöhemmin, kun hissinkuljettajien lakko uhkasi pysäyttää New Yorkin. Siihen mennessä hisseihin oli lisätty pysäytys- ja hälytyspainikkeet, peilit ja hissimusiikki, jotka toivat turvallisuuden tuntua.

"Teknologia oli täysin toimivaa jo vuonna 1900, mutta ihmiset olivat valmiita hyväksymään sen vasta sitten, kun tunnetekijät oli otettu huomioon", hän jatkaa.

Ota inhimillinen tekijä huomioon

Sama pätee moniin moderneihin teknologioihin. Vaikka rationaalisessa mielessä tunnustettaisiin yleisesti, että uudet innovaatiot voisivat olla hyväksi liiketoiminnalle, ihmiset eivät välttämättä ole valmiita ottamaan niitä käyttöön. De Jong uskoo, että yritysten on nyt keskityttävä inhimilliseen tekijään eikä vain pohdittava, onko jokin tietty teknologia liiketaloudellisesti järkevä ratkaisu.

"Esimerkiksi pakkausalalla lohkoketjuteknologia ja älykkäät pakkausratkaisut tarjoavat suuria mahdollisuuksia", hän mainitsee. "Saatetaan kuitenkin tarvita vähän ’hissimusiikkia’, ennen kuin yhteiskunta on valmis tähän."

On selvää, että tulevaisuudessa algoritmit, robotiikka, tekoäly ja automaatio muuttavat työskentelytapojamme. Silti de Jong ei usko, että muutos on niin dramaattinen kuin mediassa uskotellaan.

Suhteet ja luottamus

"Fiksut yritykset ottavat automaation lisääntymisen myötä vapautuvan ajan hyötykäyttöön. Ne kannustavat työntekijöitään keskittymään inhimilliseen toimintaan, kuten asiakastapaamisiin ja kouluttautumiseen", de Jong kuvailee.

"Jatkossa on yhä tärkeämpää kyetä luomaan suhteita, rakentamaan luottamusta ja ylläpitämään osaamista", de Jong jatkaa ja lisää, että sellu- ja paperiteollisuudella on etu puolellaan etenkin kahden jälkimmäisen suhteen.

"Tällä hetkellä kestävä kehitys on nuorten sukupolvien tärkein elämää koskeva huolenaihe, ja sellu- ja paperiteollisuus on luonnostaan vihreä teollisuudenala", hän toteaa. "Vaikka ala ei ehkä olekaan teknologian edelläkävijä, sillä on erinomainen mahdollisuus luoda kilpailuetu verrattuna muihin, vähemmän kestävällä pohjalla toimiviin aloihin."

 

Teksti: Isabelle Kliger