UPMPulp

”Tamponiveron” monet haasteet

Hygieniatuotteet ovat tärkeitä ihmisille, joilla on kuukautiset. Useissa maissa tuotteita kuitenkin kohdellaan – ja verotetaan – luksustuotteina, mikä asettaa niitä tarvitsevat epätasa-arvoiseen asemaan.

Mitä yhteistä on teatterilipuilla, kirjoilla, hygieniatuotteilla, leikkokukilla ja lemmikkieläinten ruoalla? Vuoden alusta alkaen kaikki nämä tuotteet on luokiteltu Saksassa jokapäiväisen elämän kannalta välttämättömiksi. Hygieniatuotteet ovat listan viimeisin lisäys. Siteet, tamponit ja muut kuukautistuotteet luokiteltiin aiemmin niin sanotuiksi luksustuotteiksi, ja niitä verotettiin korkeimman mahdollisen kannan (19 %) mukaisesti. Saksan liittopäivät kuitenkin hyväksyi viime vuoden marraskuussa lain, joka laski kuukautistuotteiden veron seitsemään prosenttiin ja siirsi tuotteet muiden ”tärkeiksi” luokiteltujen tuotteiden joukkoon. Skotlanti seurasi Saksan esimerkkiä helmikuussa, kun Skotlannin parlamentti hyväksyi lakiesityksen, joka takaa ilmaiset kuukautissuojat naisille.

Naisten oikeuksia ajavat aktivistit ovat hyvillään uutisista, sillä he taistelivat pitkään kuukautistuotteiden korkeaa verotusta vastaan. Korkeaa veroprosenttia pidettiin naisiin kohdistuvana taloudellisena syrjintänä, sillä naisilla ei monesti ole muuta vaihtoehtoa kuin ostaa kuukautistuotteita kuukausittain.

Kaikkialla ei olla yhtä onnekkaita kuin Saksassa ja Skotlannissa. Euroopan unioniin kuuluvat maat ovat voineet alentaa kuukautistuotteiden arvonlisäveroa viiteen prosenttiin asti vuodesta 2007 lähtien, mutta monissa maissa vero on edelleen merkittävästi korkeampi. Eniten kuukautistuotteita verottavat Unkari (27 %), Tanska (25 %), Kroatia (25 %) ja Suomi (24 %). Ainoa EU-maa, joka ei peri hygieniatuotteista lainkaan veroa on Irlanti, jossa hygieniatuotteiden verottomuus oli käytössä jo ennen EU:n minimiverosäädöstä.

Sign.jpg

Kuukautistuotteiden korkeaa veroprosenttia pidetään naisiin kohdistuvana taloudellisena syrjintänä. Kuva: lucia, Unsplash. 

“Kuukautisköyhyyden” ongelma

Moni Euroopan ulkopuolinen maa, kuten Kenia, Kanada, Kolumbia ja Intia, on poistanut kuukautistuotteita koskevan niin sanotun tamponiveron. Australiassa hygieniatuotteiden 10 prosentin verotus poistettiin tänä vuonna – lähes kaksi vuosikymmentä kestäneen kampanjoinnin jälkeen.

Veron poistoon tai laskuun on useimmiten ollut syynä lisääntynyt tietoisuus kuukautistuotteiden korkean hinnan ja niiden luksusaseman negatiivisista seurauksista, jotka ovat herättäneet julkista paheksuntaa. Yhdistyneet kansakunnat, joka katsoo kuukautishygienian globaaliksi kansanterveyttä ja ihmisoikeuksia koskevaksi kysymykseksi, kuvailee kuukautisköyhyyttä “taisteluna, jonka monet matalatuloiset naiset ja tytöt kohtaavat yrittäessään hankkia kuukautistuotteita”. Kuukautisköyhyys voi koskea niin naisia kuin transsukupuolisia ja muunsukupuolisia sekä kehitysmaissa että vauraissa valtioissa.

Mikäli naiset ja tytöt eivät pysty ostamaan kuukautistuotteita, he eivät välttämättä pysty käymään koulussa tai töissä. Tämä vuorostaan saattaa vaikuttaa negatiivisesti heidän koulutukseensa ja tulotasoonsa. Isossa-Britanniassa, missä kuukautistuotteiden verotus on verrattain alhaista (5 %), kuukautisten keskimääräinen kustannus on noin 574 euroa vuodessa. Kansalaisjärjestö Plan International UK:n mukaan yksi kymmenestä isobritannialaisesta tytöstä on joutunut jättämään hygieniatuotteita ostamatta taloudellisista syistä.

Ugandassa 28 prosenttia tytöistä ei käy koulua kuukautisten aikana, ja he jäävät paitsi 20 prosentista kouluvuoden opetuksesta. Kuukautisköyhyyden ehkäisemiseksi perustetun britannialaisen Bloody Good Period -hyväntekeväisyysjärjestön palveluksessa työskentelevä Rachel Grocott sanoo kuukautistuotteiden korkean hinnan ilmentävän yhteiskunnan miesvaltaisuutta.

“Ihmiset, joilla on kuukautiset, eivät yleensä ole valtaapitävissä asemissa, eivätkä he ole päätöksentekijöitä. Heitä ei näin ollen oteta huomioon poliittisia linjauksia vedettäessä”, hän sanoo.

handmade.jpg

Mikäli naiset ja tytöt eivät pysty ostamaan kuukautistuotteita, he eivät välttämättä pysty käymään koulussa tai töissä. Kuva: Megan Escobosa Photography, Unsplash.

Toinen tamponivero

Kuukautistuotteet tuovat mukanaan muitakin kuluja. Useimmat tuotteista sisältävät muoveja ja muita maatumattomia materiaaleja. Kuukautistuotteiden ekologisia vaikutuksia tutkinut Ann Borowski sai selville, että nainen käyttää elämänsä aikana todennäköisesti 12 000–15 000 sidettä, tamponia ja pikkuhousunsuojaa, mikä kuormittaa kaatopaikkoja ja ympäristöä merkittävästi.

Vaihtoehtoja on kuitenkin olemassa. Ympäristötietoisuuden lisääntyessä osa naisista siirtyy uudelleenkäytettäviin tuotteisiin, kuten kuukautiskuppeihin ja pestäviin kuukautisalusvaatteisiin. Borowskin Yhdysvalloissa tekemän tutkimuksen mukaan useimmat naiset haluavat, että tuotteet ovat taloudellisesti kannattavia ja tuottavat vähemmän jätettä. Borowskin mukaan tällaisia tuotteita pitäisi tuoda helpommin kuluttajien saataville ja tehdä tunnetummiksi.

Myös Grocottin mielestä ympäristöä säästäviä kuukautistuotteita on hyvä kehittää lisää. Hän kuitenkin huomauttaa, että ympäristönsuojelullisen näkökulman ei pitäisi kääntää ajatuksia pois kuukautisköyhyyden aiheuttamista ongelmista, eikä vastuuta ympäristöön liittyvien valintojen teosta tulisi sälyttää yksittäisten kuluttajien harteille.

“Riskinä on, että naisia aletaan syyllistää tästäkin asiasta”, hän sanoo.

Bloody Good Period työskentelee muun muassa pakolaisten ja kodittomien kanssa, eivätkä uudelleenkäytettävät ja sisään asetettavat tuotteet sovellu heistä kaikille. Tämä voi johtua joko uskonnollisista syistä, puhtaiden peseytymistilojen puutteesta tai traumasta.

 

Teksti: Rachel Proby