UPMPulp

Tuleeko seuraava superfood suomalaismetsistä?

Tuleeko seuraava superfood suomalaismetsistä?

Pakurikääpää on käytetty jo vuosisatojen ajan luonnonlääkkeenä sienen monien terveysvaikutusten ansiosta. Kiinnostus luontaistuotteisiin ja lisäravinteisiin on kasvussa maailmanlaajuisesti. Samalla pakurikäävän viljelystä on tullut liiketoimintaa.

Koivun, lepän ja jopa tammen rungoilla kasvava muhkurainen ja hiilenmusta pakurikääpä ei varsinaisesti ole mikään kaunotar. Mutta minkä pakurikääpä menettää ulkonäössä, se voittaa terveysvaikutuksissa. Esimerkiksi Venäjällä sientä on käytetty vuosisatojen ajan perinteisessä luonnonlääketieteessä erityisesti vastustuskyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseen.

shutterstock_705886936.jpg

Pakurikääpää nautitaan yleisimmin teeksi haudutettuna, mutta pakuria voi myös uuttaa alkoholissa tinktuuraksi. Maailmalla erilaisten superfoodien ja luontaistuotteiden suosio on kasvanut. Samaa tahtia myös pakurikäävän suosio lisääntyy. Suomi on edelläkävijä pakurikäävän hyödyntämisessä.

Pakurikäävän terveysvaikutuksista vakuuttuneita sienen epäilyttävä ulkomuoto ei häiritse. Ja miksi pitäisikään? Yhä useampi akateeminen tutkimus tukee käsitystä pakurin terveysvaikutuksista. Yksi merkittävimmistä tuloksista saavutettiin Kalifornian yliopiston immunologian laitoksen tutkimuksessa, jossa pakuriuutteen todettiin kasvattaneen vastustuskykyä vähentämällä tulehduksia ja haitallisten bakteerien ja virusten määrää.

Samansuuntaisia tuloksia saavutettiin Shenyangin yliopiston tutkimuksessa Kiinassa. Pakurikäävän todettiin vahvistavan vastustuskykyä tukemalla sytokiini-välittäjäaineen muodostumista. Sytokiinit säätelevät ihmiskehossa immuuni- eli puolustusjärjestelmää.

Pakurikäävästä liiketoimintaa

Globaalit superfood-markkinat tuntuvat täydentyvän uudella suosikilla joka vuosi. Pinnalla ovat olleet muun muassa lehtikaali, kvinoa, goji-marjat, matcha-jauhe ja kombucha-juoma. Viime vuonna luontaistuotteiden myynti kasvoi USA:ssa 10 prosentilla, ja 19 prosenttia kaikista maan uusista juoma- ja ruokalanseerauksista oli luokiteltu superfoodiksi. Ei siis ihme, että moni havittelee suomalaismetsien superfoodeista, kuten pakurikäävästä, bisnesmahdollisuutta.

Muutama suomalaisyritys hyödyntää jo pakurikääpää erityisesti vientiin tarkoitetuissa tuotteissa. Yksi menestyksekkäimmistä yrityksistä on Four Sigmatic, jonka perusti joukko nuoria yrittäjiä vuonna 2012. Liiketoimintamalli perustuu lääkesienen yhdistämiseen kuluttajille jo tuttuihin tuotteisiin, kuten kahviin.

chaga.jpg

(kuva: Melanie Tickell)

Yritystä johtaa Tero Isokauppila, joka on myös yksi sen perustajista. Hän muutti yrityksen pääkonttorin Yhdysvaltoihin neljä vuotta sitten vastatakseen kasvavaan kysyntään Amerikan markkinoilla. Nyt tuotteita myydään 25 maassa. USA:ssa Four Sigmaticin tuotteita on myynnissä suositun Whole Food -luomukauppaketjun valikoimissa.

Kuinka kasvattaa pakurikääpää?

Mutta kuinka pakurikäävän kaupallinen viljely onnistuu suomalaismetsissä? Pakurikääpä tarvitsee kasvualustakseen elävän puun, johon pakurikäävän pahkura syntyy. Pakuri vaatii viidestä kymmeneen vuotta kasvaakseen, ennen kuin on sadonkorjuun aika. Pakuri ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin, joten sen irrottamiseen puusta tarvitaan metsänomistajan lupa. Tällä hetkellä pakurin markkinahinta liikkuu 35–55 eurossa kilolta.

Luonnonvarakeskus on tutkinut useiden luonnontuotteiden, mukaan lukien pakurikäävän, kaupallisen viljelyn mahdollisuutta. Luonnonvarakeskuksen tutkija Henri Vanhanen on johtanut tutkimushanketta, jossa pakurikääpää on istutettu talousmetsässä kasvaviin koivuihin ymppäämällä.

”Kokeilimme yhteistyössä noin 50 metsänomistajan kanssa pakurikäävän istutusta vaurioituneisiin puihin, joilla ei ole talouskäyttöä. Pakurikääpä on patogeeni, joka lopulta tuhoaa isäntäpuun, mutta se leviää vain joko ihmisen tai luonnon puuhun aiheuttaman mekaanisen vioittumisen kautta. Pakurikääpä levittää itiöitä vasta, kun isäntäpuu on kuollut, siksi pakuri ei leviä viljeltynä muihin puihin”, Vanhanen kertoo.

Seuraava superfood?

“Kun pakurikääpä on kerätty rungolta, puuta voi käyttää polttopuuna, hakkeena tai sellun materiaalina ja jopa uutena kasvualustana sienille”, Vanhanen sanoo.

Hän näkee pakurin viljelyssä mahdollisuuksia NATURA 2000 -alueilla tai FSC-sertifioiduissa metsissä.

”Pakurikäävän viljely tuo lisätuloja, lisää metsien monimuotoisuutta sekä mahdollistaa jouto- ja kitumaiden paremman hyödyntämisen”, Vanhanen sanoo.

Tällä hetkellä useampi valtion tukema tutkimusprojekti kartoittaa suomalaisen pakurikäävän vientimahdollisuuksia erityisesti Aasiaan, missä sienillä on pitkät perinteet terveystuotteena. Luonnonvarakeskus käynnisti syksyllä 2018 projektin, jossa pakurikäävälle pyritään saamaan EU:n nimisuoja.

Seuraava maailman terveysruokamarkkinoiden hittituote saattaa hyvinkin olla vaatimaton tulokas suomalaisesta metsästä.

 

Teksti: Anna Gustafsson