UPMPulp

Tuulta uuden ajan purjeisiin

Tuulta uuden ajan purjeisiin

UPM:n rahtaama Lady Christina-alus viitoitti tietä kohti kestävämpää laivaliikennettä marraskuussa 2018, kun aluksella koekäytettiin uutta vallankumouksellista, tuulivoimalla toimivaa propulsiojärjestelmää vaikuttavin tuloksin.

 

Pohjanmerelle tultaessa MV Lady Christinan sääkannella sijaitsevasta kontista kohosi kaksi siivenmuotoista alumiinista purjetta. Alus nytkähti välittömästi eteenpäin. Kun tuulen voima saavutti yli 15 m/s, muodoiltansa lentokoneen siipiä muistuttavat ventifoil-purjeet kevensivät aluksen moottorin rasitusta huomattavasti. Näin kapteeni Derk Ganzeveld sai mahdollisuuden alentaa aluksen moottoritehoja.

UPM:n aluksella neitsytmatkallaan ollut uusi eConowindin tuulipropulsioyksikkö matkasi 19. marraskuuta 2018 Saksan Emdenistä Ison-Britannian Plymouthiin, josta se jatkoi edelleen kohti Raumaa.

”Olimme positiivisesti yllättyneitä hyvissä tuuliolosuhteissa saavutetuista säästöistä”, kertoo UPM:n maailmanlaajuisesta rahtiliikenteestä vastaava johtaja Lauri Rikala. ”Laivavarustamo laski aluksen polttoainesäästön olevan 10 % per päivä, mikä vastaa melkein yhtä tonnia.”

Pelkästään yhden yksikön turvin eConowind arvioi aluksen käyttävän 7-11 % vähemmän polttoainetta.

Suosiollinen vastaanotto

Lady Christinan varustamolla Wijnne Barendsilla on pitkäikäinen kumppanuus laivasuunnitteluyhtiö Conoship Internationalin kanssa. Conoship omistaa osan eConowindista.

”Innostuimme välittömästi kuullessamme tästä järjestelmästä”, kertoo Hein Bijholt varustamon tekniseltä osastolta, viitaten propulsioyksikön mahdollisuuksiin säästää polttoainetta ja vähentää päästöjä. ”Ei ollut vaikeaa vakuuttaa aluksen miehistöä ja muita asianomaisia. Kaikki pitävät siitä.”

Kokeilulle näytettiin välittömästi vihreää valoa varustamon lähestyessä UPM:ää asian tiimoilta. ”UPM on sitoutunut strategiassaan pienentämään tuotteidensa ja logistiikkansa ympäristövaikutusta”, sanoo Rikala.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO sitoutui viime huhtikuussa puolittamaan laivaliikenteen hiilipäästöt vuoteen 2050 mennessä. Siitä lähtien laivanomistajia onkin patistettu pienentämään alustensa ilmastolle haitallisia vaikutuksia.

Eräs polttomoottorin käyttöä vähentävä ratkaisu onkin eConowind. Frank Nieuwenhuis, joka omistaa osan eConowindista, vertaa ventifoil-purjetta lentokoneen siipeen. Korkeaan ja kapeaan purjeeseen asennetaan ovaalinmuotoinen putki, joka imiessään ilmaa muodostaa paineen toiselle puolelle purjetta.

”Purje on ikään kuin paksu siipi, ja kun siitä imetään hiukan ilmaa pois oikeasta kohdasta, saadaan aikaan todella voimakas paikallinen alipaine”, hän selittää. ”Näin saadaan irti melkoisen paljon tehoa purjeen kokoon nähden.”

Alun perin siipien hyödyntämisen vesiliikennekäytössä patentoi Turbosail-nimellä visionäärinen merenkulkija Jacques-Yves Cousteau, joka hyödynsi järjestelmää Alcyone-aluksellaan. Conoship pestasi koneinsinööri Nieuwenhuisin kehittelemään konseptia edelleen, kun yhtiölle selvisi, että Cousteaun patentti oli umpeutunut.

Helppo hallinnoida tarpeen mukaan

Kaoliinilla lastattu Lady Christina lähti Plymouthista voimakkaassa vastatuulessa, jota kesti valtaosan matkasta Englannin kanaalin ja Pohjanmeren kautta kohti Raumaa. Kapteeni Ganzeveld veti purjeet takaisin kontin sisään eConowind-insinöörin avustuksella. Myös rajummissa olosuhteissa oli tarpeen laskea purjeet kokonaan alas. Ventifoil-purjeita on tarvittaessa helppo reivata eli vähentää – yksinkertaisesti sammuttamalla propulsiota aiheuttava imu.

Nieuwenhuisin mielestä nämä ovat eräitä keskeisimpiä etuja verrattuna kilpailevaan roottoripurjejärjestelmään, joka aikaisemmin tänä vuonna asennettiin yhteen säiliöalukseen.

”Hyötyä saavutetaan hyvissä tuuliolosuhteissa ja olosuhteiden muuttuessa purje on helppo laskea”, hän sanoo.

Nieuwenhuisin mukaan roottoripurjeet ovat korkeampia ja vaikeammin siirrettävissä, jolloin ne toimivat vastatuulessa ilmanvastuksina. Erinäisten leijajärjestelmien on puolestaan havaittu olevan hankalia pitää ilmassa.

Saavuttuaan Raumalle Lady Christinan tuli seuraavaksi viedä sellua Puolaan ja sen jälkeen kuljettaa täyslasti sellupuuta Baltiasta Suomeen. Näin ollen aluksessa ei ollut enää tilaa eConowind-järjestelmälle. Propulsioyksikkö siirrettiin ripeästi toisen UPM:n rahtaaman aluksen kannelle.

”Yksikkö saatiin tunnin sisällä asennettua toiseen alukseen”, Nieuwenhuis kertoo. ”Siirtämiseen käytettiin tavallista nostokurkea, ja yksikkö kiinnitettiin aluksen kanteen kahdella sidontavyöllä.”

Propulsioyksikkö kuljetettiin aluksen mukana takaisin Emdeniin eConowindin teknisiä arviointeja varten.

 

Teksti: Richard Orange