UPMPulp

Pohjoismaat esimerkkeinä kestävässä metsätaloudessa

Pohjoismaat esimerkkeinä kestävässä metsätaloudessa

Metsät puhdistavat ympäristöä ja tarjoavat ihmisten käyttöön runsaasti luonnonvaroja. Jotta metsiä voidaan hyödyntää, niitä täytyy kuitenkin hoitaa oikein. Pohjoismaat toimivat kestävässä metsätaloudessa erinomaisina esimerkkeinä muulle maailmalle.

Monelle tulee Suomesta ensimmäisenä mieleen sen metsät. Suomi on Euroopan metsäisin maa, ja maan metsäpinta-ala asukasta kohti onkin jopa 16 kertaa suurempi kuin Euroopassa keskimäärin. Suomessa on 23 miljoonaa hehtaaria metsää, eli noin 75 prosenttia koko maasta on metsän peitossa. Ei siis ole ihme, että metsiä pidetään yhtenä Suomen arvokkaimmista luonnonvaroista. Metsätalous, mukaan lukien sahatavaran, vanerin, paperin ja sellun tuotanto, tuottaa yli 20 prosenttia Suomen vientituloista ja työllistää suoraan ja epäsuorasti noin 160 000 ihmistä.

Metsät eivät hyödytä ainoastaan Suomen taloutta, sillä ne tarjoavat elinympäristön kymmenille tuhansille lajeille sekä sitovat valtavan määrän hiiltä. Metsät myös tekevät suomalaisista onnellisempia: yksi YK:n onnellisuusraportin perusteista Suomen toiselle peräkkäiselle valinnalle maailman onnellisimmaksi valtioksi vuonna 2019 olivat Suomen laajat erämaat.

Siksi on tärkeää, että Suomen metsiä hoidetaan järkevällä, kestävällä tavalla, jotta suomalaiset voivat hyötyä niistä vielä useiden sukupolvien päästä. 

UPM-forest_0817_MI-0044_small.jpg

Pohjoismainen malli

Kestävän metsätalouden ydinajatus on se, että metsään kasvaa joka vuosi enemmän puuta kuin sieltä korjataan. Näin varmistetaan, että ehtymisen sijaan metsä uusiutuu jatkuvasti. Samalla suojataan metsän tarjoamat luonnonvarat. Aivan kuten metsien hyödyt ovat yksinkertaista puuntuotantoa laajemmat, myös vastuullinen metsätalous on huomattavasti monimutkaisempaa kuin vain se, että enemmän puita istutetaan kuin kaadetaan.

Kasvukierron jokainen vaihe vaatii toimenpiteitä maanmuokkauksesta taimien istuttamiseen ja huolellisesta harvennuksesta hakkuisiin. Metsän pitkän aikavälin elinkierto on tärkeämpää kuin lyhyen aikavälin tuotto.

Ei ole yllättävää, että juuri Pohjoismaat siirtyivät kestävään metsätalouteen ensimmäisten maiden joukossa, sillä metsillämme on meille paljon tarjottavaa. 1970-luvulla Pohjoismaissa metsien ekosysteemien tutkimus oli runsasta, ja useat tutkimukset olivat osin metsäteollisuuden rahoittamia. Tutkimustuloksia hyödynnettiin liiketoiminnallisten strategioiden kehittämisessä. Vuonna 1987 suuri ruotsalainen metsäyhtiö SCA julkaisi metsänhoitotoimintojaan koskevan luonnonsuojelujulistuksen, johon kuului sitoutuminen maaperän ja vesistöjen vahingoittumisen estämiseen, kasvien ja eläinten suojeluun sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Muiden Pohjoismaiden toimijat seurasivat pian SCA:n esimerkkiä. 

Kunnioitamme luonnonvaroja

Miten kestävä metsätalous toimii käytännössä? Tarkastellaan UPM:n metsänhoitotoimia. Suurin osa UPM:n Suomessa käyttämästä puusta on peräisin kotimaisista havumetsistä. Noin 10 prosenttia on tuontipuuta Venäjältä ja Baltiasta.   Suomessa yhtiö hoitaa yli 1,5 miljoonan hehtaarin metsäalueita, joista noin kaksi kolmasosaa koostuu pienistä, yksityisille metsänomistajille kuuluvista palstoista.

Kaikkien näiden metsien luonnonvarojen vastuullinen hoito vaatii pitkäjänteisiä menetelmiä. Maanmuokkauksen jälkeen metsään istutetaan alueelle luontaisten puulajien taimia. Metsille suoritetaan kaksi harvennusta 30 ja 60 vuoden jälkeen (Pohjoismaisten metsien elinkaari on noin 80–100 vuotta) siten, että joka toinen puu kaadetaan, jotta jäljelle jääville puille jää enemmän tilaa kasvaa. Uudistushakkuun jälkeen sama prosessi toistetaan. UPM arvioi tätä prosessia jatkuvasti selvittääkseen, voiko sitä parantaa entisestään.

UPM-forest_0817_MI-0163_small.jpg

Vuodesta 2014 saakka Suomen metsälaki on mahdollistanut jatkuvan kasvatuksen eli metsänhoitomallin, jossa ei suoriteta avohakkuita vaan säilytetään metsä peitteisenä, mutta vain harva metsänomistaja on tarttunut mahdollisuuteen. Viimeisen viiden vuoden aikana UPM on kehittänyt ja toteuttanut uusia metsänhoitomenetelmiä omistamissaan metsissä saadakseen lisää kokemusta tästä uudesta metsänhoitomallista.

Jokaiselta metsäpalstalta on kerättävä tietoa, jotta yksittäisiä palstoja voidaan hoitaa omistajan toiveiden mukaisesti ja jotta kasvillisuuden ja eläimistön tilannetta voidaan seurata.

Koska Suomen mallissa suuri osa metsistä – Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 60 prosenttia – kuuluu yksityisille maanomistajille, UPM käyttää runsaasti aikaa jakaakseen metsänomistajille tietoa siitä, miksi ja miten kestävää metsänhoitoa harjoitetaan ja miksi luonnon monimuotoisuuden edistäminen on hyödyllistä metsän terveyden kannalta. Yksi tapa vakuuttaa metsänomistajat kestävän metsänhoidon hyödyistä on korostaa sen monipuolisia ympäristöetuja.

”Harvennus ja korjuu yhdistettynä uusien puiden istuttamiseen on tehokkaampi keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kuin salaatin syöminen. Sillä on suurempi lieventävä vaikutus kuin lentomatkustuksen välttelyllä. Kun metsänhoidon toimenpiteet tehdään oikein ja oikeaan aikaan, metsän kyky sitoa hiiltä lisääntyy. Kun korjatusta puusta valmistetaan pitkäkestoisia tuotteita, puun sitoma hiili saadaan varastoitua vuosikymmenien ajaksi”, kertoo UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri.

Tarkkaan harkittu, huolellinen metsänhoito on erityisen oleellista Pohjoismaissa, joissa metsät ja luonto koetaan erottamattomaksi osaksi ihmisten elämää. Ylen tekemän kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten suuri enemmistö on syvästi kiintynyt metsiin, ja 76 prosenttia on huolissaan mahdollisesta luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä.

”Metsät tarjoavat suomalaisille samaan aikaan elinkeinon, vapaa-ajan mahdollisuuksia, ruokaa ja paikan rauhoittua. Yhteiskunnan näkökulmasta metsät ovat luonnonvara, joka hyödyttää eri sidosryhmiä usein eri tavoin”, Viiri selittää.

Metsätuotteiden, kuten puun, kysyntä täytyy siis tasapainottaa metsien tarjoamien hyötyjen kanssa.

”UPM otti kaikki nämä näkökulmat huomioon sitoutuessaan takaamaan kestävän metsätalouden vuosikymmenten ajaksi. Keskustelemme metsäasioista paikallisten kanssa ja kunnioitamme heidän tarpeitaan ja oikeuksiaan. Päätavoitteemme on yhdistää luonnon monimuotoisuuden suojelu suunnittelu- ja korjuutoimintaamme, jotta voimme varmistua siitä, ettei UPM:n harjoittama metsätalous rasita metsiä”, Viiri valottaa.

Malli maailmalle

UPM:n ponnistukset kestävän metsätalouden hyväksi ovat työläitä, mutta ne maksavat itsensä takaisin. Vuonna 2015 Suomen, Ruotsin ja Norjan kasvihuonepäästöt olivat 169 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Määrä on lähellä maiden metsien yhteenlaskettua sidontakapasiteettia eli 150 miljoonaa tonnia. New Yorkissa syyskuussa pidetyssä YK:n ilmastokokouksessa presidentti Sauli Niinistö kertoi, että Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Suomen metsät ja niiden hoito ovat tärkeässä asemassa tähän tavoitteeseen pyrittäessä.

Kestävän metsätalouden menetelmien soveltaminen globaalilla tasolla auttaisi lieventämään ihmisen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Itse asiassa metsien suojelu ja luonnonmukaistaminen oli osa YK:lle laadittua luontopohjaisten ratkaisujen julistusta. Tästä huolimatta kansainvälisiä metsätaloutta koskevia sopimuksia on vain muutama, eikä EU:lla vielä ole yhtenäisiä metsätalouden linjauksia, joskin askelia niiden laatimisen suuntaan on otettu. Pohjoismainen metsätalouden malli tarjoaa tähän oivan esimerkin.

 

Teksti: Rachel Proby