Lappeenrannassa sijaitsevissa viidessä tutkimuslaboratoriossa työskentelee vuosittain useita laboratorioalan opiskelijoita, jotka suorittavat opintojaan Saimaan ammattiopisto Sampossa.
UPM:n tutkimuskeskuksen laboratoriot tekevät tiivistä yhteistyötä Saimaan ammattiopisto Sampon kanssa. Tutkimuskeskuksen laboratoriotoimintojen päällikkö Anne Pulli kertoo, että takana on jo useamman vuoden tiivis oppilaitosyhteistyö, jota kehitetään jatkuvasti.
Vuosittain tutkimuslaboratorioissa suorittaa työharjoittelun noin kymmenen Sampon opiskelijaa, joista osa jatkaa kesätyöntekijöinä tai määräaikaisina työntekijöinä. ”Toki pyrimme myös lisäämään vakituisten työntekijöiden päälukua vakinaistamalla työntekijöitä, mutta yleisimmin työsuhteet ovat olleet harjoittelujakson päättymisen jälkeen ainakin aluksi määräaikaisia”, Pulli tarkentaa.
Pulli kertoo, että laboratorioissa harjoittelijat pääsevät konkreettisesti työskentelemään rinta rinnan kokeneiden laboranttien kanssa, jolloin opiskelijat saavat parhaan mahdollisen käsityksen työstä. ”Harjoittelijat pääsevät tekemään analyyseja modernien laitteiden avulla samalla, kun ammattilaiset ohjaavat ja tukevat heidän oppimistaan sekä tavoitteitaan”, Pulli tarkentaa.
Pulli kertoo, että oppilaitosyhteistyöllä on iso merkitys paitsi opiskelijoiden oppimiselle, mutta myös tutkimuslaboratorioille, joissa tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän osaajia.
Oppimista mielenkiintoisten asioiden äärellä
Kolmen kuukauden työssäoppimisjaksolla loppuvuodesta 2018 tutkimuslaboratorioissa olleet Sampon opiskelijat Mira Pesonen, Maija Hyväri ja Miia Tiainen kertovat harjoittelujakson olleen monella tapaa mielenkiintoinen sekä opettavainen osa heidän opintokokonaisuuttaan, jonka aikana UPM:n tutkimusprosessit ovat tulleet heille tutuiksi.
”Toivoin saavani harjoittelupaikan UPM:n tutkimuslaboratoriosta, sillä koin sen mielenkiintoiseksi työpaikaksi, jossa oppii varmasti paljon uutta. Lisäksi UPM:n hyvä maine vaikutti harjoittelupaikkatoiveeseeni”, kertoo viimeistä vuotta laborantiksi opiskeleva Mira Pesonen.
Paperilaboratoriossa työskennellyt Pesonen kertoo päässeensä harjoittelujakson aikana testaamaan paperin toiminnallisuutta esimerkiksi painokoneella. ”Napakasti sanottuna työtehtäviini kuului selvittää erilaisten menetelmien avulla, kuinka paperi toimii testauksissa.”
Kemian laboratoriossa harjoittelun suorittanut Maija Hyväri kertoo harjoittelun pitäneen sisällään paljon mielenkiintoisia asioita, joita tuli eteen lähes päivittäin. ”Työskentelin aluksi mikrobiologian puolella, josta annoin myös näytön. Tämän jälkeen siirryin tekemään erilaisia analyyseja spektrometrian puolelle”, Hyväri kertoo.
Miia Tiainen työskenteli harjoittelujaksonsa aikana mekaanisen massatestauksen parissa. ”On ollut mielenkiintoista päästä näkemään ja kokemaan laborantin työtä käytännössä, ja olenkin päässyt tekemään mekaanisia massatestauksia mukavan monipuolisesti”, Tiainen kertoo.
Perehdytys ja ohjaus oppimisen tukena
UPM:n tutkimuslaboratorioissa panostetaan oppilaiden perehdytykseen paitsi heti harjoittelujakson alussa, myös koko jakson aikana.
Pesonen kertoo, että ensimmäiset viikot menivät työkaluihin sekä toimintatapoihin tutustuessa. ”Sen jälkeen, kun peruskäytännöt olivat tulleet tutuiksi, pääsin aloittamaan itsenäisen työskentelyn, johon sain tarvittaessa tukea ja ohjausta ammattilaisilta.”
Opiskelijat kokevat, että heidät otettiin erittäin hyvin vastaan ja koko harjoittelujakson läpi toiminut ohjaava toimintatapa saavat heiltä kiitosta. ”Olen saanut todella hyvää perehdytystä työhön rautaiselta ammattilaiselta, joka on osannut opettaa rauhassa, vaikka en ole heti ymmärtänyt kaikkea”, Tiainen sanoo.
”Täällä on erittäin miellyttäviä ja asiantuntevia ihmisiä töissä, jotka tukevat mielellään harjoittelijoiden oppimista. Aina, kun olen jotakin kysynyt, olen saanut vastauksen sekä neuvoja, ja tämä jos mikä tuo varmuutta oppimiseen”, Hyvärinen kertoo.
Kohti tulevaisuuden innovaatioita
Lappeenrannan tutkimuskeskuksella on pitkä historia, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1898 asti. Vuonna 2004 kaikki Suomen tutkimustoiminnot keskitettiin Lappeenrantaan ja toimintaa alettiin kehittämään edelleen.
”Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme kehittyneet kuitenkin vauhdikkaammin kuin aikaisemman sadan vuoden aikana yhteensä”, kertoo UPM:n Lappeenrannan tutkimuskeskuksen toiminnasta vastaava Janne Varvemaa.
Tutkimuskeskuksen perusvahvuudessa työskentelee noin 150 työntekijää, mutta erilaisten tutkimusprojektien sekä työharjoittelijoiden myötä työntekijöiden määrä vaihtelee. ”Suurin osa erityisesti tutkimuskeskuksen laboratorioissa työskentelevistä henkilöistä tulee Lappeenrannasta sekä lähialueilta. Tutkijoiden ja kehittäjien osalta haemme pitkän tähtäimen tarpeisiin parasta mahdollista osaamista sekä Suomesta, että maailmanlaajuisesti”, Varvemaa kertoo.
Lappeenrannan tutkimuskeskuksessa, jota osa myös tutkimuslaboratoriot ovat, pyritään luomaan uutta kannattavaa tulevaisuuden liiketoimintaa selvittämällä tutkimustyön kautta biopohjaisten raaka-aineiden mahdollisuuksia tulevaisuuden innovaatioissa.
”Tutkimuskeskuksessa tapahtuu koko ajan todella paljon mielenkiintoisia asioita. Täällä on hyvä pöhinä päällä, eikä kahta samanlaista päivää ole”, Varvemaa kertoo.
Teksti: Satu Peltola
Kuvat: Ville Vauhkonen
