Kaukaalla tarvitaan vettä monissa erilaisissa prosesseissa, kuten jäähdytyksessä ja erilaisissa pesuissa. Vedenkulutusta ja jätevesimääriä on onnistuttu pienentämään tuotannon kasvusta huolimatta muun muassa tuotantoprosesseja kehittämällä ja uusien tekniikoiden avulla.
Kaukaan jätevedenpuhdistamolla puhdistettiin viime vuonna yli 36 miljoona kuutiota jätevettä, josta suurin osa syntyi sellutehtaalla. Kaikki tehdasalueella syntyvät jätevedet johdetaan puhdistamolle eri tavoin niiden syntypaikkojen mukaan. Paperi- ja sellutehtaan jätevedet johdetaan puhdistamolle kalliotunnelia pitkin. Alatehdasalueen jätevesiä kerätään tukkien kastelukentältä, puukentiltä, sahalta, kuorimoilta sekä lietteenkäsittelystä. Tämän lisäksi Tuosan kaatopaikan jätevedet pumpataan vedenlaisia putkia pitkin tehdasalueelle puhdistukseen.
Jätevedenpuhdistamolle tullessaan jätevesien pH säädetään noin neutraaliksi ja vedet ohjataan etuselkeyttimiin (1), jossa niistä poistetaan kiintoaines, kuten kuidut, hiekka-aineet ja hakkeenpalaset painovoimaperusteisesti. Tämän jälkeen jätevesi jatkaa tasausaltaalle (3), joka on prosessissa mukana lähinnä jäteveden laadun ja vesien lämpötilan tasausta varten.
Tasausaltaan pintailmastimien ja suihkujäähdyttimien tehtävänä on jäähdyttää ja sekoittaa vettä sekä lisätä veden happipitoisuutta. Etenkin kesäaikaan veden jäähdytys on tärkeää, jotta biologinen puhdistamo toimii tehokkaasti.
Tasausaltaalta jätevesi kulkeutuu ilmastusaltaaseen (4) eli varsinaiseen biologiseen puhdistukseen, joka on kriittinen vaihe puhdistusprosessin tehokkuutta tarkasteltaessa. Altaassa olevat ilmastuslaitteet huolehtivat mikrobien hapentarpeen tyydyttämisestä niin että ne pysyvät hengissä ja pystyvät lisääntymään optimaalisessa lämpötilassa. On tärkeää, että vesi altaassa pysyy liikkeessä, jotta mikrobit pääsevät kosketuksiin kaikkien epäpuhtauksien kanssa.
Altaassa puhdistustyötä tekevät mikrobit käyttävät ravintonaan veteen liuenneita aineita kuten puun ainesosia, kemikaaleja ja myös kuolleita bakteereita. Mikrobit hajottavat jäteveden sisältämiä happea kuluttavia ainesosia (BOD, COD) vedeksi ja hiilidioksidiksi. Kasvaakseen ja lisääntyäkseen ne tarvitsevat hapen ja jätevedestä saatavan ravinnon lisäksi erilaisia ravinteita kuten typpeä, joita metsäteollisuuden jätevesissä ei yleensä ole tarpeeksi.
Ilmastusaltaasta jätevesi ohjataan jälkiselkeytykseen (5), jossa bioliete erotetaan jätevedestä. Suuri osa lietteestä palautetaan takaisin ilmastusaltaalle ja osa poistetaan prosessista ylijäämälietteenä lietteenkäsittelyyn. Puhdistettu vesi poistuu Pappilanohjan kautta järveen.
Puhdistamo toimi tehokkaasti ja kuormitus vesistöön pieneni
Jätevedenkäsittely toimi tehokkaasti läpi koko viime vuoden. Kuormitus Saimaaseen pieneni monella osa-alueella: biologinen hapenkulutus (BOD) 20 % ja kemiallinen hapenkulutus 14 %, fosfori 44 %, typpi 16 % sekä organiset halogeenit kolmanneksen.
Jätevedenpuhdistamon erotusteho oli hyvä kaikkien kuormittavien komponenttien osalta. BOD-kuorma puhdistettiin lähes kaikki (99 %), COD-kuormasta 82 %, fosforista 89 %, typestä 67 % ja orgaanisista halogeeniyhdisteistä 67 %.
Puhdistamon hajuhaittoihin etsitään ratkaisua
Tasausaltaan jäähdytyksestä on aiheutunut viime aikoina hajuhaittaa lähialueelle. Olosuhteet altaassa ovat otolliset rikkiyhdisteiden syntymiselle, sillä altaassa on vähän happea ja jätevedet sisältävät rikkiä. Altaan pohjalle kertyvä kiintoaines edesauttaa hajujen syntyä.
Jätevettä puhdistavien mikrobien elinolosuhteita eli veden happipitoisuutta ja lämpötilaa pyritään optimoimaan ilmastimien ja jäähdyttimien avulla. Laitteet sekoittavat ja nostavat vettä ilmaan, jolloin altaassa muodostuva ikävänhajuinen kaasu leviää tuulen suunnan mukaisesti.
Ensimmäiset jäähdyttimet on asennettu altaaseen 2014, ja niitä on lisätty vuosina 2017 ja 2019. Jäähdyttimiä on hankittu puhdistamolla käytetyn vesimäärän vähentämiseksi, sillä aiemmin aiemmin puhdistamon vesiä jäähdytettiin kesäaikaan järvivedellä. Pienemmällä vesimäärällä puhdistamo, ja etenkin sen jälkiselkeytys, toimivat tehokkaammin.
Kun vedet lämpenevät, altaan happipitoisuus laskee, ja altaan pohjalla oleva kiintoaines alkaa käymään. Tästä muodostuu rikkipitoisia käymiskaasuja. Vastaavaa tapahtuu luonnossa esimerkiksi pienissä rehevöityneissä lammikoissa, joissa vesi ei pääse vaihtumaan. Orgaaninen massa syö lammikon hapet, minkä seurauksena käyminen alkaa.
Käymistä on pyritty estämään erottelemalla kiintoaineet aiempaa paremmin ennen tasausallasta sekä poistamalla kiintoainetta tasausaltaasta ruoppaamalla. Vuoden 2018 ruoppaus paransi merkittävästi altaan olosuhteita. Ruoppaus uusittiin tänä keväänä, mutta ruoppauksella ei ollut odotettuja vaikutuksia hajuihin. Ruoppauksen ajan ilmastimet ja jäähdyttimet olivat pois käytöstä, minkä takia altaan happipitoisuus laski. Kun laitteet jälleen käynnistettiin, altaassa muodostunut rikkipitoinen käymiskaasu levisi tuulen mukana aiheuttaen hajuhaittoja laajalle alueelle.
Hajuhaittojen minimoimiseksi tasausaltaan laitteet on pysäytetty toistaiseksi. Korvaavia hapenlisäämismenetelmiä ja jäähdytyskeinoja kartoitetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Mikäli puhdistamon lämpötilaa ei pystytä korvaavilla keinoilla hallitsemaan, joudutaan jäähdyttimet ja ilmastimet käynnistämään uudelleen. Tällöin hajuhaitat ovat todennäköisiä.
