Vaikka vanerin valmistuksen juuret juontavatkin muinaisesta Egyptistä, Suomessa siitä kehittyi suurteollisuutta vasta 1920-luvulla. Tällöin Kaukaalla etsittiin uutta jalostusmahdollisuutta omien metsien suurille koivuvarannoille, ja kasvavan selluloosateollisuuden tarvitseman sähkön ja voiman tuottamiseen tarvittiin myös puuraaka-aineen tähteitä. Vaneritehtaan perustaminen oli luonnollinen ratkaisu. Tehtaan rakennustyöt alkoivat kesällä 1925 ja tehdas käynnistyi seuraavan vuoden tammikuussa. Ensimmäinen tuote oli ristivaneri ja seuraava rimalevy.
Aluksi vaneria valmistettiin lähinnä pakkauslaatikoita varten. Kaukaan suurimmat asiakkaat olivat englantilaiset tee-, liha- ja tupakkayhtiöt, joiden tuotteet pakattiin vanerilaatikoihin. Tuotanto kasvoi ensimmäisessä kymmenessä vuodessa 6 600 kuutiosta 21 000 kuutioon, ja jatkoi kasvuaan toiseen maailmansotaan saakka.
Vanerintuotanto vaati työvoimaa, ja Kaukaalla tehtaan tuottavuuden kehittämistä pohdittiin jo 1930-luvun puolessa välissä. Pohdintaa seurasi useita investointeja vaneritehtaan rakennuksiin ja koneisiin, ja investointien myötä tehtaan lattiapinta-ala kaksinkertaistui. Tehtaan rima- ja kimpilevyosasto toimi rullatehtaan tiloissa.
Perus- ja standardituotteiden lisäksi vanerista kehitettiin ja valmistettiin Kaukaalla monenlaisia erikoistuotteita: 1930-luvulla ovipieliä ja jäätelölusikoita, 1960-luvulla jääkiekkomailoja ja vaneriveneitä. 1970-luvun projekti oli vaneristen eristyslaatikoiden valmistus maakaasua kuljettaviin laivoihin. 1980- ja 1990-luvuilla vaneritehdasta laajennettiin useita kertoja, ja tehdas valmisti eri tavoin päällystettyjä vanerilevyjä rakennus- ja kuljetusteollisuuden tarpeisiin sekä moniin erikoiskäyttökohteisiin. Pinnoitettuja vanerilevyjä käytettiin muun muassa laivojen sisuksiin ja kontteihin, liukuestekuviolla varustettua vaneria käytettiin kuljetuskulkuneuvojen lattioissa. Myös alumiinikalvopinnoitetut levyt kuuluivat Kaukaan vaneritehtaan tuotevalikoimaan.
Kaukas ja Kymi-Strömberg fuusioituivat vuonna 1986, jonka seurauksena yhtiön vaneriteollisuutta uudelleenjärjesteltiin. Samana vuonna Viipurin vaneritehdas siirtyi Kaukaan omistukseen, mutta Kaukas myi Lappeenrannan molemmat tehtaansa, Kaukaan ja Viipurin, Schauman Wood Oy:lle vuonna 1991. Tällöin vaneriteollisuutta pyrittiin keskittämään yhteen yhtiöön. Kun Repola ja Kymmene yhdistyivät vuonna 1996, UPM syntyi ja Schauman Wood tuli osaksi yhtiötä. Tällöin yhtiön Lappeenrannan vanerintuotanto keskitettiin Kaukaalle. Samana vuonna Kaukaalla aloitettiin laajennusinvestointi, jonka myötä tehtaasta tuli maailman johtava koivuvanerin tuottaja.
Kaukaan vaneritehdas suljettiin vuonna 2010 ja koneet siirrettiin UPM:n Pelloksen ja Cshudovon tehtaille. Vaneritehdas oli osa UPM:n konserniin kuuluvaa Schauman Wood Oy:tä.
Kuvissa kaasulaivaelementtien valmistusta Kaukaan vanerista rullatehtaan tiloissa vuonna 1968 ja vanerin lajittelua ja pakkausta 1930-luvulla. Pääkuvassa on vaneritehtaan teelaatikoiden leimauskone vuonna 1986.
