Kaukaan tehdasyhteisön tarvitsema sahatavara sahattiin toiminnan alkuaikoina rullatehtaan viereen sijoitetulla höyrysahalla, joka käynnistyi vuonna 1898. Vuonna 1916 Kaukas osti norjalaisten veljesten Osakeyhtiö T. & J. Salvesenin, jonka kauppaan kuului muun muassa neljä sahalaitosta, Lauritsalan kartano sekä metsää. Sahoista uudenaikaisin oli Kaukaan tehtaiden läheisyydessä sijainnut Lauritsalan saha.
Lauritsalan saha oli aikanaan maan suurimpia. Sahattu puu meni lähinnä vientiin, tärkeimpinä ostajamainaan Englanti ja Ranska. Lauritsalan sahalta Kaukas sai haketta höyryn ja voiman tuotantoon omille tehtailleen. Saha sähköistettiin vuonna 1922.
1950-luvulla Lauritsalan saha päätettiin vaadittujen uudistusten ja korjausten tekemisen sijasta lopettaa, ja uusi saha päätettiin rakentaa muiden tehtaiden yhteyteen Parkkarilaan. Saha rakennettiin käänteisesti kuivaus- ja lajittelulaitoksesta aloittaen, ja se valmistui vaiheittain, kokonaan vuonna 1959. Lauritsalan sahaa pidettiin toiminnassa Kaukaan sahan rakentamisen ajan. Uuden sahan myötä Kaukaasta tuli suomalainen edelläkävijä koko tuotannon keinokuivauksessa.
Selluloosatuotannon hakkeen tarve ohjasi Kaukaan sahan tuotantoa, ja tästäkin syystä sahaa kehitettiin jatkuvasti. Kaukaan saha oli alallaan maailmanlaajuisesti tunnettu uranuurtaja 1960- ja 1970-luvuilla. Korkeatasoinen tekniikka mahdollisti halutun laadun tarjoamisen asiakkaille. Sahalla tehtiin läntisen Euroopan yksittäisen sahan tuotantoennätys vuonna 1973, kun tuotanto nousi yli 330 000 kuutioon.
Vuonna 1979 Kaukas vuokrasi teollisuushalleja Luumäeltä, missä käsiteltiin osa höylättävästä sahatavarasta. Luumäellä tuotettiin muun muassa sormijatkoksia, paneeleja ja liimalevyjä, sekä talojen elementtiaihioita ja muita korkealuokkaisia jalosteita. Kymi-Strömbergin ja Kaukaan fuusio 1980-luvun puolivälissä yhdisti sahojen toiminnan Lappeenrannassa Kaukaalle vuonna 1987.
Sahan koneisto uusittiin vaiheittaisen saneerausohjelman myötä 1980-luvulla. Samoina vuosina sahan tuotteet olivat perustuneet dimensioihin ja laatuihin, kun taas 1990-luvulla tuotannossa yleistyivät muun muassa erikoiskuivaus, hirsitaloteollisuuden raaka-aineet ja oksavälilajittelu. Erikoislaatujen tuottamista helpottivat tukkilajien röntgenlajittelu ja sahatavaran kameralajittelu. Useiden fuusioiden myötä Kaukaan sahasta tuli osa UPM-Kymmene Timber -toimialan tytäryhtiötä, Yhtyneet sahat Oy:tä, vuonna 1996.
2000- ja 2010- luvuilla sahaa on modernisoitu useita kertoja. 2010-luvulla sahan tuotanto oli yli 500 000 kuutiota. Vuonna 2013 Kaukaalla aloitettiin kuusen sahaaminen, ja vuodesta 2020 Kaukaan saha on käyttänyt vain sellutehtaan tuottamaa, uusiutuvaa energiaa.
Kaukaan saha on yksi UPM:n neljästä sahasta Suomessa. Tuotannosta noin 90 % menee vietiin, työllistäen suoraan noin 100 henkilöä. Tänäkin päivänä Kaukaan saha on Euroopan suurimpia mäntytukkien sahaajia ja pohjoismaisittain edelläkävijä muun muassa kuivaamoissa ja automaatiossa. Toiminta-aikanaan saha on tuottanut yli 20 miljoonaa kuutiota sahatavaraa.
