Kaukaan Tehdas Osakeyhtiön toiminta alkoi vuonna 1873, kun ensimmäinen rullatehdas perustettiin Mäntsälään. Tehdas toimi Englannista ostettujen koneiden voimin, ja koivu tehtaiden käyttöön saatiin perustaja Björkenheimin metsistä. Tehtaalla oli 24 työntekijää vuonna 1874, ja vuoteen 1897 mennessä tehtaan työntekijämäärä oli moninkertaistunut. Rullista valtaosa vietiin ulkomaille.
Koivupulan vuoksi Mäntsälän Kaukaankosken tehtaalle etsittiin uutta paikkaa, ja vuonna 1890 Parkkarilan tila hankittiin Lappeenrannasta tähän käyttöön. Teollinen tuotanto Kaukaan nykyisellä tehdasalueella käynnistyi vuonna 1892 uuden rullatehtaan valmistuttua.
Tehdas paloi vuonna 1899, mutta lankarullien valmistus jatkui heti seuraavana vuonna uudessa rakennuksessa, joka oli Suomen ensimmäinen teräsbetonirakenteinen teollisuusrakennus. Kaukaan rullatehtaan tuotannon puuraaka-aineen tähteet saatiin hyötykäytettyä, kun vuosisadan vaihteessa perustettiin kaksi selluloosatehdasta rullatehtaan viereen.
Suomessa puurullien valmistusmenetelmiä oli kaksi: blokkaus, eli aihiosahausmentelmä, sekä keppisahausmenetelmä. Menetelmiä käytettiin Kaukaalla rinnakkain rullateollisuuden loppumiseen saakka. Sorvaajien työ oli urakkatyötä ja palkan sai vain virheettömistä rullista. Yksi sorvaaja teki päivässä 8 000–11 000 keskikokoista rullaa, kun taas pienempiä rullia saattoi päivässä syntyä 14 400 kappaletta, eli 100 krossia. Rullia tuotettiin moniin eri tarkoituksiin ja Kaukaan rullavalikoima kattoi jopa 4 000 erilaista lankarullaa. Erilaiset lankatyypit tarvitsivat omanlaisensa lankarullat, ja lisäksi osa rullista saatettiin lakata tai maalata jo rullatehtaalla asiakkaiden toiveiden mukaisesti.
1950-luvun alussa aloitettu paperirullapohjien, eli keskustappien valmistus jatkui tehtaan lakkauttamiseen saakka. Näitä tehtiin tilauskannasta riippuen 10 000–20 000 kappaleen päivätuotannolla, ja ostajia olivat kotimaiset paperitehtaat, kuten Karhula, Valkeakoski ja Rosenlew. Raaka-aineena oli vanerin sorvauksessa syntynyt purilas, eli puun sydänosa. Rullatehtaalla valmistettiin muitakin puutuotteita, kuten käsikampojen heloja, pakettinappuloita, puuluoteja, karamellitikkuja, kehräysrukin osia, pesäpallomailoja, potkukelkan käsipuita, tuolin jalkoja ja pinnoja, sekä kaapelirullia.
Muovi alkoi korvata puun materiaalina, ja sen yleistyessä puisten lankarullien kysyntä oli laskussa, vaikka rullatehtaalla työntekijöiden keskuudessa muovirullien arveltiin aluksi olevan vain ohimenevä ilmiö. Myös kotikäyttöisten koneiden sähköistyminen vaikutti pitkään valmistettujen, monipuolisen valikoiman omanneiden erikoistuotteiden kysyntään: esimerkiksi kehräysrukin osien valmistus loppui Kaukaalla kokonaan.
Muoviset lankarullat valtasivat lopulta merkittävän osan markkinoista, joka vaikutti myös Kaukaan lankarullatehtaan toimintaan. 1960-luvun lopulla Kaukas oli maailman ainoa puulankarullien valmistaja. Tehdas päätettiin lakkauttaa vuonna 1971, mutta ketään ei irtisanottu. Tehtaan toiminta päättyi vuonna 1972, jolloin asiakkaina oli yhä yhtiöitä, jotka olivat ostaneet alusta lähtien Kaukaan lankarullia.
Suomen ensimmäinen rullatehdas oli Kaukaan tehdas Mäntsälässä ja viimeinen Kaukaan Parkkarilan tehdas Lappeenrannassa, joka oli myös vuonna 1899 maailman suurin rullatehdas. Tehdasrakennus on tänä päivänä yksi Kaukaan suojelluista rakennuksista ja sen tiloissa on biojalostamon valvomo-, laboratorio- ja konttoritiloja.
Kuvissa rullatehtaan blokkaussali vuonna 1905 ja automaattisorvit vuonna 1971.
