Drone-nenä haisteli ilmanlaatua keskiviikkona 13.3. säännöllisin välimatkoin kuitulinjan yläpuolella.
Taustalla mäntylinjan happivaiheen jälkeinen pesuri, joka oli testilennon ensimmäinen kohde puoliltapäivin.
Dronen lentokorkeus oli suurimmillaan 70-80 metriä maanpinnasta kuitulinjojen yllä.
Kymin sellutehtaan kuitulinjan alueella tehtiin keskiviikkona 13.3. hajupäästöjen kartoitusta ja pitoisuuksien mittausta dronekopterin avulla. 'Drone-nenän' tuomaa mittaustekniikkaa hyödynnetään Kymillä ensimmäistä kertaa.
Kehitysinsinööri Antti-Pekka Hyökkäri kertoo, että kuitulinjan prosessissa on kohtia, jotka eivät ole vielä hajukaasujen käsittelyn piirissä. Asiaa on selvitetty ja haettu ratkaisuja. Nyt suoritettavien mittauksien avulla saadaan selville vielä ehkä piilossakin olevat hajujen päästölähteet, sekä millaisin pitoisuuksin laimeita hajukaasuja pääsee ilmaan, ja kuinka korkealle ilmanalaan niiden vaikutus ulottuu. Kuitulinjan hajuista ei ole ollut yleensä hajuhaittaa ympäristöön.
Mittaustuloksia hyödynnetään ja tekniset korjaustoimet tehdään toukokuussa integraatin huoltoseisokin aikana. Seurantamittaus toimenpiteiden onnistumisesta järjestetään.
Kymillä on hajukaasujen keräily yleisesti hyvällä tasolla, eikä merkittäviä ongelmia ole ollut. Mutta kun haisee, niin se tietenkin kiusaa ja harmittaa kaikkia. Satunnaisten hajupäästöjen syynä on ollut tekninen vika tai tuotannon alas-/ylösajotilanne.
Ympäristösuojelullisista velvoitteista on Kymillä huolehdittu suunnitelmallisesti ja ympäristöluvan mukaisesti. Tavoitteena on kuitenkin toiminnan jatkuva parantaminen, ja esimerkiksi prosessista syntyviä hajujen ennaltaehkäisy.
Kuva: Irma Niemi
