Tuore kyselytutkimus1 paljastaa, että moni suomalainen ei tiedosta puupohjaisten tuotteiden käyttöä omassa arjessaan. Vaikka valtaosalle suomalaisista metsä on tärkeä, metsien käyttöä ja metsänhoitomenetelmiä tunnetaan melko huonosti. Erityisesti kyselyn naisvastaajat sekä nuoret (15–25-vuotiaat) tunsivat metsätaloutta muita ryhmiä heikommin. Kyselyn teetti UPM.
Kyselytutkimus tehtiin loppuvuonna 2020, ja sen tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisten tietoja, asenteita ja mielipiteitä metsään sekä metsien käyttöön liittyen. Kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista, ja otos oli iän, sukupuolen ja alueellisen jakauman osalta kansallisesti edustava.
Monet kyselyyn vastanneet eivät osanneet arvioida metsäteollisuuden tuomia verotuloja ja metsien omistuspohjaa tai tunnistaa metsästä saatavia tuotteita. Peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista uskoo käyttävänsä puupohjaisia tuotteita vain viikoittain tai harvemmin, vaikka enemmistö suomalaisista käyttää puutuotteita hygieniatuotteista huonekaluihin ja ruokapakkauksiin joka päivä.
”Metsät herättävät paljon tunteita ja mielipiteitä, täysin oikeutetusti. Metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen ja lajikadon torjunnassa. Myös tarve uusiutuville, kierrätettäville tuotteille ja fossiilisten raaka-aineiden vaihtoehdoille kasvaa jatkuvasti. Siksi on tärkeää käydä keskustelua metsien käytön syistä, menetelmistä ja kestävyydestä”, sanoo UPM:n sidosryhmäjohtaja Pirkko Harrela.
Lähes puolet vastanneista kertoo tuntevansa metsänhoidon menetelmiä huonosti. Julkinen keskustelu painottuukin usein avohakkuisiin, vaikka erilaisia hakkuutapoja on monia ja toteutuneet hakkuut ovat tyypillisesti pieniä. Metsätalouden toimenpiteitä tehdään vuosittain 2–3 prosentilla talousmetsien pinta-alasta, ja keskimääräinen käsittelypinta-ala on vain noin kaksi hehtaaria.
Myös metsätalouden taloudellisia vaikutuksia arvioitiin vahvasti alakanttiin. Yli puolet vastanneista arvioi metsätalouden tuovan korkeintaan 400 miljoonan euron vuotuiset verotulot, kun todellinen luku on lähes neljä miljardia2.
Lähes puolet kyselyyn vastanneista uskoo valtion omistavan suurimman osan Suomen metsistä, vaikka todellisuudessa 60 prosenttia metsistä on yksityishenkilöiden omistuksessa ja vain 26 prosenttia valtion omistuksessa. Yhä useampi suomalainen omistaa tai perii metsää, ja metsä kiinnostaa myös sijoituskohteena. Metsien omistus onkin murroksessa: Luonnonvaraskeskuksen teettämän Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen3 mukaan jo reilu kymmenesosa metsänomistajista on alle 45-vuotiaita ja 42 prosenttia kaikista metsänomistajista on naisia.
Vastakkainasettelusta vuoropuheluun
”Tulokulmia metsäkeskusteluun on runsaasti, ja ne kaikki ovat arvokkaita. UPM tekee jatkuvasti kehitys- ja yhteistyötä erilaisten tahojen kanssa yliopistotutkijoista luonto- ja nuorisojärjestöihin. Haluamme käydä avointa vuoropuhelua metsien käytöstä, koska yhteistyöllä ja vuoropuhelulla saavutetaan enemmän kuin vastakkainasettelulla”, sanoo Pirkko Harrela
Laaja-alaisessa metsäkeskustelussa metsien mahdollisuudet toivottavasti pääsevät monipuolisesti esille ja metsiin liittyvää päätöksentekoa, metsänhoitomenetelmiä ja metsästä saatavia hyötyjä tunnetaan entistä paremmin.
1 UPM:n kansalaiskysely 2020: upm.com/kansalaiskysely
2 metsateollisuus.fi
3 Luke, Metsänomistaja 2020: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545837.
Lisätietoja antavat:
Sidosryhmäsuhdejohtaja Sami Oksa, UPM Metsä, puh. 040 560 3474
