Koskien valjastaminen oli Suomessa 1800-luvun puolivälissä kehittynyt voimakkaasti. Kymijoen suurin koski, Kuusankoski, oli vielä vuosisadan puolivälissä rakentamatta huonojen kulkuyhteyksien vuoksi. Noina vuosina Kymijoen alajuoksulle meren lähelle perustettiin höyrysahoja ja jokea perattiin uittoa varten.
Samaan aikaan kun ensimmäiset tukit uitettiin Päijänteen latvavesiltä Kymijoen Korkeakosken haaran suuhun, alkoi seudulla rautatien aikakausi. Vuonna 1870 avattiin Riihimäen ja Pietarin välinen rata, joka ylitti Kymijoen Korialla, vain lyhyen matkan päässä Kuusankoskesta. Uusi rata paransi Kuusankosken seudun yhteyksiä muuhun Suomeen ja maailmaan.
Vesivoimaa ja maata tehtaiden perustamiseksi
Joulukuun 7. päivänä 1870 allekirjoitettiin vuokrasopimus, jolla forssalainen Axel Wilhelm Wahren sai haltuunsa Kuusankosken itärannan vesiputouksineen, kymmenen tynnyrinalaa maata tehdasta varten sekä oikeuden pitää uittopuita Kuusanlammessa. Näin ensimmäinen ja Kymijoen varren parhaan tehtaanpaikan sekä kosken käyttöoikeuden valtaus oli tehty.
Tukholmasta vuonna 1838 Suomeen muuttanut Wahren oli ammatiltaan värjärimestari. Uudessa kotimassaan hän aloitti verkatehtaan vuokraajana Jokioisissa, mutta perusti pian Forssaan puuvillakehräämön ja vähän myöhemmin puuvillakutomon. Wahren seurasi kiinnostuneena Tampereelle, Nokialle ja Mänttään perustettuja puuhiomoyrityksiä ja vakuuttui uudesta puun jalostamiseen perustuvasta teollisuudenalasta.
Kymmene Aktiebolag (Kymin Osakeyhtiö) päätettiin perustaa 29.2.1872, jolloin solmittiin alustava yhtiösopimus ja sovittiin puuhiomon ja paperitehtaan rakentamisesta Kuusankoskelle. Yhtiön perustaja Axel Wahrenin yhtiökumppaniksi tulivat kauppaneuvos Gustaf Adolf Lindblom ja kauppaneuvos Carl Magnus Dahlström. Virallisesti yhtiön perustamispäivämäärä on 21.5.1873, mutta tehtaan rakentaminen oli ollut käynnissä sitä ennen jo yli vuoden.
Vain 12 päivää Kuusankosken itärannan vuokrasopimuksen solmimisen jälkeen, 19. joulukuuta 1870, Louhisaaren kartanon omistaja kreivi Carl Robert Mannerheim osti Kuusankosken alaputouksen keskellä olleesta Myllysaaresta ja läheisiltä luodoilta maata seitsemän ja puoli tynnyrinalaa. Saaren lisäksi hän sai koskiosuudet molemmilta rannoilta 50 vuodeksi. Mannerheim hankki myös mantereelta, kosken kohdalta, maakaistaleen ja sai luvan rakentaa tien.
Kuusankoski Aktiebolagin (Kuusankoski Osakeyhtiön) perustaminen käynnistyi Turussa. Joulukuussa 1871 pidettiin kokous, jossa Mannerheim esitteli ajatuksia paperitehtaan tai puuhiomon ja paperitehtaan rakentamisesta. Kokouksessa päätettiin perustettavan yhtiön peruspääoma, joka jaettiin 80:lle osakkeelle. Kyseessä oli ensimmäisiä kertoja Suomessa, kun yhtiön pääoma koottiin suhteellisen avoimella osakemerkinnällä. Kuusankoski Ab:n perustava kokous pidettiin 15. tammikuuta 1872 ja osakkeenomistajiksi ryhtyi yhteensä 33 henkilöä.
Rakennustyöt alkoivat kesällä 1872
Tehtaiden rakentaminen alkoi molemmissa yhtiöissä samanaikaisesti kesällä 1872. Työntekijöitä tuli Pohjanmaalta, Viipurista, Helsingistä ja Kymijoen varsilta rakentamaan tehdasrakennuksia ja asuinkasarmeja sekä patoamaan koskea.
Myllysaaressa Kuusankoski Ab:n ensimmäinen paperikone käynnistyi kesällä 1873 ja tuotevalikoimaan kuului tapetti-, paino- ja imukepaperi. Hiomo valmistui saman vuoden syksyllä.
Kymintehtaan ensimmäinen paperikone käynnistyi vuonna 1874, toinen 1882. Valokuva on 1890-luvulta.
Kymmene Ab:n Kymintehtaan rakentaminen eteni hitaammin ja tehdas käynnistyi toukokuussa 1874. Tehtaalla oli kaksi puuhiomoa ja molemmissa oli paperikone sekä niiden lisäksi pahvikoneita. Laatuvalikoima oli tuolloin kääre-, pakkaus- ja konseptipaperia, ja pian alettiin valmistaa myös tapetti- ja sokeritoppapaperia. Kymintehtaan hiomo oli pitkään Suomen suurin.
Paperin lisäksi selluloosaa
Pian hiomakoneen keksimisen jälkeen puusta opittiin valmistamaan kemiallisesti selluloosaa, jolla voitiin korvata lumppukuidut. Tämä keksintö teki mahdolliseksi paperin valmistamisen pelkästään puusta valmistetuista massoista.
Kymmene Ab:n johto teki vuonna 1885 merkittävän päätöksen ja antoi yhtiön johtokunnalle saman vuoden heinäkuussa tehtäväksi aloittaa sulfiittiselluloosatehtaan rakentamiseen tarvittavat toimenpiteet. Päätöksen taustalla oli pula lumpusta ja pelko Venäjän tullivapauden menettämisestä. Sellutehdas käynnistyi maaliskuussa 1887.
Kuusankoski Ab:n selluloosatehtaan kuorimo 1910-luvulla.
Kymijoen vastapuolella Kuusankoski Ab:ssä päätös alkaa valmistaa sulfiittiselluloosaa tehtiin samaan aikaan kesällä 1885. Myllysaaressa rakentaminen edistyi Kymmenen tehdasta nopeammin ja koneiden asentaminen oli käynnissä jo saman vuoden joulukuussa, kun tulipalo oli tuhota koko tehtaan. Palo saatiin rajattua ja rakentaminen pääsi jatkumaan. Tulipalo kuitenkin viivästytti selluloosatehtaan käyntiinlähtöä, joka tapahtui syyskuussa 1886.
Kun selluloosatehtaat olivat käynnistyneet, oli Kuusankoski Ab:llä töissä noin 170 ja Kymmene Ab:llä noin 350 henkilöä.
Voikkaankoskelle nousee kilpailija
Vuonna 1896 varatuomari Rudolf Elving osti Voikkaankoskelta vesivoimaa ja maata Tampereen Kattohuopatehdas Oy:n lukuun. Yhtiö valmisti Tampereella jo hioketta, pahvia, käärepaperia ja kattohuopaa. Seuraavana vuonna Elving osti lisää maata niin, että koko Voikkaankosken Iitin puoleinen länsiranta oli Tampereen Kattohuopatehdas Oy:n omistuksessa.
Lokakuussa 1896 yhtiö sai viranomaisilta luvan tehtaan rakentamiseen Voikkaankoskelle ja paperitehtaan rakentaminen aloitettiin saman tien. Tehdas käynnistyi vuoden 1898 alussa. Tehtaalla oli puuhiomo ja yksi paperikone, mutta laajentaminen tapahtui nopeasti. Vuonna 1902 yhtiö käynnisti sulfiittiselluloosatehtaan.
Kolme yhtiötä yhdistyy
Uuden vuosisadan alussa kolme yhtiötä – Kymmene Ab ja Kuusankoski Ab Kuusankoskella sekä Tampereen Kattohuopatehdas Oy Voikkaalla – alkoi suunnitella yhdistymistä. Idean isänä pidetään Voikkaan Rudolf Elvingiä.
Suunnitelmien syiksi on arveltu puuraaka-aineen saatavuuden varmistamista ja hintakilpailun vähentämistä, tuotteiden myynnin helpottamista sekä lähekkäin sijaitsevien kolmen tehtaan keskinäisen kovan kilpailun vähentämistä.
Neuvottelut etenivät nopeasti ja maaliskuussa 1904 yhtiöt sulautuivat. Käytännössä Kymmene Ab osti Kuusankoski Ab:n ja Tampereen Kattohuopatehdas Oy:n, varoineen ja velkoineen. Maksuksi myyjät saivat Kymmene Ab:n osakkeita omaisuutensa arvon mukaisesti. Yhdistyneen yhtiön osakepääoma oli ylivoimaisesti Suomen suurin. Uuden yhtiön nimeksi tuli Kymmene Aktiebolag - Kymin Osakeyhtiö.
Pääkuva: Kymmene Ab:n Kymintehdas 1870-luvun lopulla
