Kymijokivarteen vuonna 1872 perustetut Kymin ja Kuusankosken puuhiomo ja paperitehdas päättivät palkata yhteisen päätoimisen tehtaanlääkärin vuonna 1880. Lääkärille oli tarve, sillä tehtaissa sattui tapaturmia. Myös kulkutaudit vaivasivat: ne levisivät tiheästi asutuilla alueilla helposti ja olivat usein kohtalokkaita aina 1900-luvun alkupuolelle saakka.
Tehtaiden ensimmäiseksi lääkäriksi valittiin vastavalmistunut lääketieteen lisensiaatti Konrad Relander. Hän teki runsaasti terveys- ja työterveystarkastuksia ja kantoi huolta myös kansanterveydestä. Lääkärin vastaanotto sijoitettiin Kymin asemalle, sittemmin nimeltään Korian asema, missä myös apteekki sijaitsi.
Kymille perustetaan sairastupa
Tehtaalaisten vakavat sairaustapaukset piti hoitaa sairaalassa Helsingissä tai Viipurissa, minkä vuoksi pelkän lääkärin saaminen paikkakunnalle ei katsottu riittävän. Vuoden 1882 alussa Kymin asemalle avattiin sairastupa, Kymmene brukslasarett. Samana vuonna avattiin Suomen ensimmäinen kunnansairaala Ruovedellä.
Kymin, Kuusankosken ja Voikkaan yhdistyttyä vuonna 1904 tehtaille päätettiin perustaa oma tehtaanlääkärin virka ja sairastupa. Lääkärin oli määrä palvella yhtiön työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään maksutta; virkamiehiltä perittiin kohtuullinen korvaus.
Kymiyhtiön tehtaanlääkärin vastaanotto ja sairastupa vuonna 1905.
Vastaanottotilaksi ja 15 potilaan sairastuvaksi kunnostettiin entinen konttorirakennus vuonna 1905. Terveydenhoidon suurena haasteena vielä 1900-luvun alussa olivat tapaturmien lisäksi kulkutaudit ja varsinkin keuhkotauti. Kuusankoskella aloitettiin Suomen ensimmäisenä teollisuuspaikkakuntana tuberkuloositarkastukset vuonna 1914.
Kymiyhtiö huolehti lukuisista sosiaalisista tehtävistä pitkään, vielä vuonna 1921 tapahtuneen Kuusankosken kunnan perustamisen jälkeenkin. Yhtiöllä oli 1920-luvulla kolme lääkäriä, sairaanhoitajia ja kätilöitä. He vastasivat koko seudun sairaanhoidosta. Vuoteen 1933 saakka yhtiön 18-paikkainen sairaala oli paikkakunnan ainoa sairaala.
Tehtaan sairaalassa tehtiin myös leikkauksia. Kuva vuodelta 1953.
Yhtiön sairaala toimi aina Kuusankosken aluesairaalan avaamisen asti vuonna 1953, minkä jälkeen yhtiön terveydenhuolto keskittyi työterveyshuoltoon.
Moderni työterveyskeskus
Vuonna 1975 valmistui Kuusankosken Marskinkadulle Suomen suurin yksityinen työterveyskeskus, jonka tiloissa oli myös uima-allas ja ryhmäkuntoutustilat. 1970-luvulla työterveyshuolto keskittyi ammattitautien, työtapaturmien ja työperäisten sairauksien ehkäisyyn. Seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana toiminta alkoi painottua työkyvyn ylläpitoon.
Kymin työterveyshuolto muutti Marskinkadun tiloista Kouvolan keskustaan vuonna 2021. Työterveyden toimipisteen palvelujen lisäksi tarjolla on monipuolisesti erilaisia työkykyä ja työhyvinvointia tukevia etä- ja digipalveluja.
