Luonto tarjosi väylän, Kymijoen. Ja raaka-aineen, metsät. Tarvittiin ihmisen kädenjälki, rautatie Pietariin. Sekä tietenkin rohkeita yrittäjiä: Kymmene Aktiebolag syntyi vuonna 1872.
Alueen yhtiöiden kilpailu söi kaikkia. Vuonna 1904 Kymmene, Kuusankoski ja Voikkaa yhdistyivät – syntyi Kymin Osakeyhtiö, jonka osakepääoma oli Suomen suurin.
Alku oli mainio. Maailmanpalon alkaessa 1914 yhtiö oli hyvässä kunnossa ja kriisiin oli varauduttu. Sodasta odotettiin lyhyttä, silti uutisnälkä ja paperin kysyntä oli valtava. Länsimarkkinat olivat kiinni, mutta itä veti. Venäläisiä asiakkaita oli noin 5 000, sanomalehtiä yli 300 ja paperintuotanto oli sotavuosina ennätyksellistä. The Times kirjoitti Kymiyhtiöstä ”ei vain Euroopan vaan koko maailman suurimpana paperitehtaana”.
Vallankumous 1917 keskeytti idänkaupan. Paperivarasto Pietarissa myytiin ja konttorit lopetettiin. Henkilökunnasta suuri osa muutti Suomeen. Sisällissota repi niin Kuusankoskea kuin Kymiyhtiötä. Surmattuihin kuului toimitusjohtaja, kauppaneuvos Gösta Björkenheim.
Länsimarkkinat avautuvat
Rauhan tultua talous oli tiukalla. Puunostot ja rakennustyöt keskeytettiin. Markkinoilla suunnaksi vaihtui länsi, ja vuonna 1919 tuli ensimmäinen tilaus Englantiin. Pian myyntiä oli 26 maahan, Kiinaa ja Chileä myöten. Lännessä vain Kymiyhtiön paperia pidettiin riittävän laadukkaana.
Devalvaatiot avittivat vientiä, mutta paperin hinta mateli. Myyntiä oli tehty Paperitehtaitten Yhdistyksen ja Selluloosayhdistyksen kautta, kunnes toimiminen yksin todettiin tehokkaammaksi ja oma myyntiorganisaatio rakentui vuonna 1921.
Yhtiöllä oli 1920-luvun alussa selluloosatehtaat Voikkaan, Kuusankosken ja Kymin lisäksi Kotkassa. Vuonna 1922 ostettiin Kissakoski sekä Verla, missä toiminta jatkui 1960-luvulle. Konekantaa uudistettiin muun muassa Yhdysvalloista hankitulla, kolme vanhaa korvanneella paperikoneella. Myös hiomot päivitettiin.
Investoinnit poikivat. Koko 1920-luku oli voitollinen ja kilpailukyky koheni. Sen lopussa yhtiö oli Pohjoismaiden suurin paperintuottaja, joka tuotti Suomen paperista neljänneksen. Omistuskin laajeni, ja osakkeenomistajia oli 1920-luvun lopussa yli 1 700.
Laman aikana koneet kävivät
Paperiteollisuuteen 1930-luvun laman vaikutus oli vähäinen. Koneet kävivät, kiitos itäviennin käynnistymisen ja Englannin merkityksen kasvun, mistä hankittiin omaan omistukseen Star Paper Mills. Suuri merkitys tulokseen oli myös kahdella devalvaatiolla.
Kotimaassa Kymi sai enemmistön Högfors Brukista. Metsää saatiin Karjalasta yhtiön rantautuessa Laatokalle Läskelä Oy:n ostolla vuonna 1935.
Uudet laitteet myös säästivät energiaa ja tuottavuus parani. Kuusankosken koneiden päivityksillä 1930-luvun puolivälissä vastattiin sanomalehtipaperin kysyntään – kaupaksi meni koko tuotanto.
Kuusankosken paperitehdas, PK VIII vuonna 1935
Hyvä aika katkesi sotaan: talvisodan aikana tuotanto jäi viidennekseen. Läskelä, Rouhialan voimala ja viidennes metsistä menetettiin. Ajan tarpeisiin tehtiin ammuskuoria, paperisia makuupusseja, housuja, jalkarättejä, rehufosfaattia, kuljetussäkkejä – ja spriitä polttoaineeksi.
Vuonna 1945 tuotanto oli kolmasosa sotaa edeltäneestä. Vienti Neuvostoliittoon alkoi, mutta länsivientiä pienempänä.
Hevosiakin töissä tuhatmäärin
Investointeihin päästiin vasta 1950-luvulla. Sulfiittitehtaasta tuli maan suurin. Myös ymmärrys ympäristöstä kasvoi. Sellutehtaan jätevesille tehtiin mekaaninen puhdistamo 1953.
Metsätöissä yhtiöllä oli 1950-luvun puolivälissä 9 000 miestä, metallin puolella lähes 2 000, hevosiakin 4 000.
Kymin Osakeyhtiön mailla 1950, kuormana metrisiä koivuhalkoja
Paperitehtailla alkoi keskeytymätön tuotanto vuonna 1955. Vasta tuolloin tuotanto ylsi vuoden 1937 määriin. Sellussa taso saavutettiin 1958 ja hiokkeessa 1960-luvun alussa.
Maan suurin paperikone valmistui Voikkaalle vuonna 1961. Kapasiteetteja ja jalostusta nostettiin ja luotiin suoria yhteyksiä asiakkaisiin. Maailmanlaajuinen myyntiverkosto sai nimen Kymmene-Star. Maailmalle suunnattiin myös ostoin. Kanadaan perustettiin Eurocan Pulp and Paper Co vuonna 1965. Seuraavana Kaukas Oy:n kanssa syntyi Saksaan Nordland Papier, yksi Euroopan tehokkaimpia paperitehtaita.
Maailmanpankki myönsi 1962 Suomen puunjalostukselle kahdeksan miljardin markan lainan. Osalliseksi pääsi myös Kymi Oy. Se johti toiminnan alkamiseen Kuusanniemessä vuonna 1964 ja ensimmäisen sulfaattisellutehtaan rakentamiseen alueelle. Kuusanniemestä tuli kotipesä, investoinnit ovat seuranneet toisiaan. Ensimmäinen paperikone alueella käynnistyi 1970, sellutehtaan biologinen puhdistamo 1989.
Elo Kuusankosken kanssa kauppalan kehityksessä rakentui läheiseksi. Nykyään Kymin Voima Oy:n voimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöä paperitehtaalle ja kouvolalaisille.
Vuonna 1975 nimeksi muuttui Kymi Kymmene Oy. Samalla investoitiin – ja velkaannuttiin. Vuosikymmenen lopun lama toi kannattavuus- ja rahoitusvaikeuksia.
Biometsäyhtiö rakentuu
Tunnustelut metsäteollisuuden fuusioista käynnistyivät 1980-luvun alussa. Kymi Kymmene ja Strömberg sulautuivat 1983 Kymi-Strömberg Oy:ksi, johon Kaukas sulautui 1986. Jo samana vuonna Strömbergin sähkö- ja lämpötekniikka myytiin Asealle. Konsernin nimeksi lyheni vuotta myöhemmin Kymmene Oy.
Investoinnit ja fuusiot tekivät yhtiöstä eurooppalaisen jättiläisen. Mutta 90-luvun alun lama iski kipeästi. Kolmessa vuodessa tappioita tuli kolme miljardia markkaa. Alkoi yhdistymisten toinen aalto.
Vuonna 1993 virinneiden neuvottelujen onnistuminen vaati ensin KOP:n ja SYP:n finanssileirien yhdistymistä Meritaksi. Kymmene ja Repola sulautuivat 1995. UPM-Kymmenestä tuli Euroopan suurin ja maailman viidenneksi suurin metsäyhtiö.
Fuusio loi UPM:stä aidosti globaalin yhtiön, joka on laajentunut Yhdysvaltoihin, Aasiaan ja Uruguayhin.
Kymi on säilynyt sydämenä
UPM on asemoitunut edelläkävijäksi, biometsäteollisuusyhtiöksi, ohjenuorinaan monipuolinen biomassan käyttö ja kestävä kehitys. Lappeenrannassa on maailman ensimmäinen teollisen mittakaavan biojalostamo tuottanut jo vuodesta 2015 lähtien raakamäntyöljystä uusiutuvaa dieseliä.
Muutoksen ytimessä paikkansa on silti säilyttänyt Kymin tehdas. Kymin selluntuotannon historia ulottuu vuoteen 1886. Nyt se on maan moderneimpia laitoksia, josta syntyy valkaistua koivu- ja havusellua kahdella tuotantolinjalla sekä sivutuotteita ja tähteitä jatkojalostukseen biotalouden tuotteisiin. Samalla se on merkittävä puupohjaisen energian tuottaja.
Ensimmäinen paperikone käynnistyi 1873. Päällystettyjä ja päällystämättömiä hienopaperilajeja tuotetaan nykyään kahdella paperikoneella ja päällystyskoneella. Raaka-aineena hyödynnetään 100-prosenttista kemiallista sellua.
Energiaratkaisut kertovat kestävästä kehityksestä. Tarvitun lämpöenergian ja suurimman osan sähköenergiasta tehtaat saavat sellutehtaan energiantuotannosta ja alueella toimivalta Kymin Voima Oy:n biovoimalaitokselta. Noin 90 prosenttia energiasta tuotetaan biopolttoaineilla.
Teksti: Pekka Vänttinen
