Suomen vilkkain konttiterminaali HaminaKotkan satamaan kuuluvassa Kotkan Mussalossa sai laajennuksen myötä maailmanluokan selluterminaalin. HaminaKotkan sataman, satamaoperaattori Stevecon ja UPM:n yhteistyön tuloksena toteutettu uusi D-alue ja Itämeren sellukeskus avasi laiturinsa syksyllä.
Käytännönläheinen ratkaisu
Mussalon sataman lähes kaksi vuotta rakenteilla ollut 30 hehtaarin laajuinen D-alue ja Itämeren sellukeskus vihittiin käyttöön lokakuussa. HaminaKotka Satama on sijoittanut projektiin lähes 40 miljoonaa euroa, joilla on rakennettu 220 metriä laitureita ja ruopattu 15,3 metriä syvä satama-allas. Steveco osallistui hankkeeseen 8,5 miljoonalla eurolla, joilla rakennettiin moderni, 20 000 neliömetrin selluvarasto kivenheiton päähän laitureista. UPM puolestaan on allekirjoittanut pitkäaikaisen sopimuksen, jonka mukaan yhtiö keskittää kaiken sellun viennin 120 kilometrin päässä Kotkasta sijaitsevasta Kaukaan sellutehtaasta ja 65 kilometrin päässä sijaitsevasta Kymin sellutehtaasta Mussaloon.
Aiemmin sellutehtaiden tuotteiden vientiin käytettiin kahta satamaa: idänviennin toiminnot sijaitsivat Haminassa ja Kaukoitään tuotteet lähtivät Mussalosta. UPM:n sellulogistiikasta vastaava päällikkö Matti Tamminen kertoo UPM:n etsineen ratkaisua kahden sellutehtaan yhteenlasketun vientituotannon keskittämiselle yhteen satamaan.
”Ratkaisumme oli rakentaa UPM:lle oma terminaali, jonka kapasiteetti riittää kaiken vientisellun lähettämiseen kohdemarkkinoista riippumatta.”
UPM:n sellupaaleja uudessa terminaalissa
Tärkeintä on sijainti
HaminaKotkan satama on Suomen suurin yleissatama, jonka kahdeksan satamanosaa tarjoavat laajan valikoiman palveluja nesteiden, kaasun ja kuivan irtotavaran käsittelystä konttitoimintoihin. Puolentoista miljoonan TEU-yksikön vuosikapasiteetillaan Mussalon konttisatama on lajissaan Suomen suurin. Tammisen mukaan tämä vaikutti ratkaisevasti päätökseen uuden terminaalin rakentamisesta.
”Mussalon konttipalvelut mahdollistavat viennin useisiin maailmankolkkiin, minkä vuoksi oli luonnollista pyrkiä keskittämään vientitoiminnot sinne.”
Mussalo on myös sellun konttiviennille Suomen tärkein keskittymä. Suurin osa 1,6 miljoonasta tonnista HaminaKotkan sataman kautta tammi- ja lokakuun 2019 välillä viedystä sellusta lähti liikkeelle juuri Mussalon laitureilta.
”UPM sopi sataman ja satamaoperaattorin kanssa pitkäaikaisesta kumppanuudesta, sillä tiedämme voivamme luottaa niiden tarjoamien palvelujen laatuun”, Tamminen kertoo.
Mussalon strateginen sijainti Venäjän rajan tuntumassa Suomenlahdella tarjoaa useita logistisia etuja. Sataman kautta vientituotteet on helppo lähettää meriteitse Euroopan ja Aasian markkinoille, ja myös Suomen sisäinen kuljetus on sujuvaa.
Sellupaalien lastausta HaminaKotkan satamassa (kuva: Linda Varoma)
Katse tulevaisuudessa
Vientitoimintojen keskittämisen logistiset hyödyt ovat selvät: hyvät kotimaan liikenneyhteydet helpottavat sellutehtaiden tuotannon kuljetusta satamaan ja varaston sijainti laiturien ääressä tehostaa ja nopeuttaa lastaamista. Lisäksi syvä satama-allas mahdollistaa suurimpienkin irtolastialusten lastaamisen, minkä myötä tuotteita voidaan kuljettaa maailmanlaajuisesti.
”Terminaali edistää kustannustehokasta ja joustavaa logistiikkaa sekä mahdollistaa maailmanlaajuiset toimitukset”, sanoo Tamminen.
Mikä tärkeintä, uusi terminaali myös tukee UPM:n ympäristötavoitteita.
”Kestävä kehitys on UPM:n yritysstrategian keskiössä. Uusi terminaali mahdollistaa hiilijalanjäljen pienentämisen, kun kuorma-autoliikennettä korvataan rautatiekuljetuksilla. Samalla Kaakkois-Suomen vientitoimintojen sujuvuus lisääntyy.”
Uusi terminaali tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia UPM:n lisäksi myös Hamina-Kotkan satamalle. Samalla se luo erinomaiset olosuhteet kehitykselle ja kasvulle.
Teksti: Beetle Holloway
Pääkuva: Linda Varoma
