UPMPulp
  • Sellu
  • Pitkäjänteistä työtä puhtaan Saimaan puolesta
Artikkeli | 09/22/2020 07:15:49

Pitkäjänteistä työtä puhtaan Saimaan puolesta

Valtava ja valloittava Saimaa on yksi Suomen luonnon kruununjalokivistä sekä UPM:n Kaukaan tehtaan naapurivesistö. Tehdas käyttää huomattavia määriä resursseja pitääkseen veden puhtaana ja turvallisena ihmisille sekä vesistön eliöstölle ja eläimille.

Vaikka Suomi tunnetaan maailmalla tuhansien järvien maana, yksi järvistä on erityisen poikkeuksellinen. Kaakkois-Suomessa sijaitseva Saimaa leviää yli 4 400 neliökilometrin alueelle, mikä tekee siitä Suomen suurimman ja Euroopan neljänneksi suurimman järven. Tämän lisäksi järvi on ainoa koti saimaannorpalle, yhdelle maailman uhanalaisimmista hyljelajeista.

Ei ole ihme, että Saimaan rannalle rakennetun Lappeenrannan asukkaat ovat kiintyneitä kotijärveensä ja käyttävät sitä monenlaisiin harrastuksiin – mukaan lukien toiveikkaisiin yrityksiin bongata norppa luonnossa. Saimaan veden laatu on paikkakuntalaisille erittäin tärkeä asia.

”Monille paikallisille Saimaa on sielunmaisema”, sanoo Ilkka Räsänen, Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtaja.

Mikael Kraft, limnologi Saimaan tarkkailua tekevästä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:stä, on samaa mieltä.

”Paikallisille ja kesänsä järvellä viettäville mökkiläisille Saimaa on erittäin tärkeä uskomattoman maiseman ja luonnon sekä puhtaiden vesien ansiosta”, hän sanoo.

Kaukas1_1200.jpg

Tuotanto kasvaa, päästöt vähenevät

Myös UPM on läsnä ainutlaatuisen vesistön rannalla. UPM:n Kaukaan tehtaat muodostavat integraatin, jossa valmistetaan sellua, aikakauslehtipaperia, sahatavaraa, energiaa ja biopolttoaineita. Lisäksi siellä toimii UPM:n suurin tutkimuskeskus. Yhteensä Kaukaalla työskentelee noin 1 000 ihmistä.

Räsänen on työskennellyt Lappeenrannan kaupungilla vuodesta 1991. Kolmen vuosikymmenen aikana hän on todistanut valtavia muutoksia ympäristössä. Samalla kun tuotantomäärät ovat kasvaneet merkittävästi, veden käyttö on vähentynyt lähes puoleen 90-luvun alkupuolesta, ja samoin päästömäärät ovat laskeneet huomattavasti.

Syynä muutokseen ovat teollisuudelle asetetut ympäristöluparajat, teknologian kehitys sekä pitkäaikainen ja järjestelmällinen työ päästöjen vähentämiseksi.

Kraftin mukaan veden laatu on Saimaalla paikoin hyvä ja jopa erinomainen. Järven rannoilla sijaitsee kuitenkin myös paljon teollisuutta, ja siksi veden laatu vaihtelee: osalla alueista teollisuuden – mukaan lukien Kaukas – jätevesillä on suurempi vaikutus.

Kraft kehuu yhteistyötä tehtaiden, kaupungin sekä Saimaan vesi- ja ympäristötutkimuksen välillä. Sen ansiosta tuotantomääriä on voitu kasvattaa samalla, kun päästöjä on onnistuttu vähentämään.

”Nyt tilannetta voisi kutsua vakaaksi”, hän kuvailee. ”Se on jo itsessään hyvä saavutus.”

puhdistamo_1200.jpg

Listalla luonnon monimuotoisuus, kiertotalous ja työpaikat

UPM:llä Saimaa on päivittäinen keskusteluaihe. Ympäristöpäällikkö Minna Maunus-Tiihonen uskoo ympäristöasioiden merkityksen kasvaneen läpi 2010-luvun, ja suunta jatkuu samanlaisena. Siksi suoriutumisen ja tavoitteiden perusteellinen ja läpinäkyvä raportointi on tärkeää.

Virallisten raporttien lisäksi Kaukas viestii paikallisille sosiaalisen median kautta ja kertoo avoimesti mahdollisista häiriöistä.

”Jaamme tietoa avoimesti Facebookissa, Instagramissa ja verkkosivuillamme”, Maunus-Tiihonen sanoo. ”Ihmiset huomaavat esimerkiksi poikkeuksellisen hajun, joten on tärkeää, että tiedotamme asioista parhaan kykymme mukaan.”

Räsäsen ja Kraftin tavoin Maunus-Tiihonen kertoo, että suurimmat parannukset veden laadussa tapahtuivat 1990-luvun alussa, kun biologinen jätevedenkäsittely aloitettiin. Edistysaskeleet eivät kuitenkaan loppuneet siihen. Vuonna 2003 tehtaalla tapahtunut vuoto vaikutti veden laatuun useiden viikkojen ajan parhaaseen kesäloma-aikaan, minkä jälkeen monia muutoksia ja investointeja on tehty vastaavan välttämiseksi tulevaisuudessa. Lisäksi alueen muiden tehtaiden kanssa tehdään paljon yhteistyötä. UPM on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita vuoteen 2030, kuten veden käytön ja jäteveden määrän vähentäminen nykyisestä.

Vettä ja sen kaloja seurataan jatkuvasti yhteistyössä kaupungin ja Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n kanssa. Toimiin ryhdytään aina tarpeen tullen.

”Pelkästään viime vuonna teimme Kaukaalla ympäristöinvestointeja 3 miljoonalla eurolla ja käytimme ympäristönsuojelutoimiin 6 miljoonaa euroa”, sanoo Maunus-Tiihonen.

Räsänen huomauttaa, että kaupungilla ja UPM:llä on yhteiset tavoitteet, mikä tekee yhteistyöstä hedelmällistä.

”Ilmasto, kiertotalous, luonnon monimuotoisuus ja työpaikat ovat meillä molemmilla tärkeyslistalla”, hän painottaa.

 

Lue lisää UPM Kaukaan ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioista vuoden 2019 EMAS-selonteosta

 

Teksti: Anne Salomäki