Tänä päivänä maapallolla elää 7,7 miljardia ihmistä, ja vuoteen 2055 mennessä meitä on jo 10 miljardia. Maailman väestön elättäminen on jo nyt vaikeaa, joten miten selviämme näin suuresta väestönkasvusta? Kasvussa ei ole pelkästään väkimäärä, sillä myös elintason odotetaan nousevan.
”Ongelma on ollut jo pitkään tiedossa. Tulevaisuudentutkimusjärjestö Rooman klubi selitti lineaarisen talouden ongelmia 1972 julkaistussa ympäristönsuojelun merkkiteoksessaan Kasvun rajat. Dramaattiset muutokset ovat välttämättömiä, mutta onneksi suuri osa tarvitsemistamme keinoista on jo kehitetty”, kertoo Jyri Arponen, joka on kiertotalouden johtava asiantuntija Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrassa.
Ruokaa miljardeille
Yksi merkittävä ongelma on riittävän ravinnon varmistaminen 10 miljardille ihmiselle. Vanhempana tutkijana Oxfordin yliopistossa toimiva Marco Springmann kirjoittaa, että globaalin elintarvikkeiden tuotantojärjestelmän ympäristövaikutukset voivat lisääntyä 50–90 prosenttia, jos maatalouskäytänteitä ei muuteta väkiluvun kasvaessa.
Kuva: Chantal Garnier, Unplash
Nature-lehdessä julkaistussa ruoantuotannon ympäristövaikutuksia tarkastelevassa artikkelissa Springmann ja hänen kirjoittajakumppaninsa selittävät, että vaikutusten rajoittamiseen vaadittavat keinot ovat jo olemassa. Terveellisempiin ja kasvispohjaisempiin ruokavalioihin siirtymisellä on valtava vaikutus. Kestävämmät maatalouden käytänteet rasittavat maaperää ja vesivarantoja vähemmän sekä vähentävät tarvetta lannoitteille. Lisäksi meillä on varaa rajoittaa ruokajätteen määrää huomattavasti.
”Suuri osa ruokajätteestä syntyy hölmöjen säännösten vuoksi, kun ’vanhentunutta’ ruokaa heitetään menemään”, Arponen sanoo. ”Pääosa nykyisistä säännöistä on suunniteltu lineaarisen arvoketjun tarkoituksiin, eivätkä ne toimi kiertotaloudessa. Nykyään on uusia liiketoimintamalleja, uutta teknologiaa ja uusia ideoita. Metsätalous tulee olemaan merkittävässä asemassa, sillä se on aina perustunut kiertomalliin.”
Paluu perusasioihin
Vanhan vitsin mukaan kivikautta pitäisi oikeasti kutsua puukaudeksi. Esi-isiemme tärkein raaka-aine oli puu, mutta koska se on maatunut, löydämme vain kivisiä muinaisjäänteitä. Vaikka se voikin harmittaa arkeologeja, puunkäyttö oli hyväksi planeetallemme jo kivikaudella – aivan kuten se on nytkin.
”Metsiä voi hoitaa kestävästi, ja puu on uusiutuva luonnonvara. Metsäteollisuuden tuotteilla voidaan korvata melkein kaikki fossiilisista raaka-aineista valmistetut tuotteet”, sanoo Wilhelm Wolff, joka on UPM Biorefining liiketoiminta-alueen strategia- ja kehitysjohtaja.
Vuonna 2055 maapallon 10 miljardia ihmistä tarvitsevat uusia, kestäviä ratkaisuja arjen tuotteiden valmistukseen, ja monet näistä ratkaisuista perustuvat puuhun. Puuta käytetään jo nyt kaikenlaisissa tuotteissa: taloissa, huonekaluissa, kuljetusvälineissä, elektroniikan komposiittimateriaaleissa, biopolttoaineissa ja biokemikaaleissa. Myös sellusta valmistetaan monenlaisia tuotteita, kuten pakkaus-, tarra- ja pehmopapereita, ja hygieniatuotteita sekä ruoantuotannon, kosmetiikan ja teollisuuden raaka-aineita.
”Sellu on samanaikaisen yksinkertaisuutensa ja monipuolisuutensa ansiosta hieno raaka-aine”, Wolff jatkaa. ”Sellusta valmistettuja tuotteita on kaikkialla ympärillämme. Niin aikakauslehdet, maitotölkit kuin paperipussitkin valmistetaan sellusta, ja jopa autojen biopolttoaineiden tuottamiseen käytetään selluntuotannon tähteitä. Lähtökohtana on se, että puu on sekä uusiutuva että kierrätettävä materiaali. Käyttökohteesta riippuen myös puusta ja sellusta valmistetut tuotteet ovat pääosin kierrätettäviä.”
Nykyaikaisen sellunvalmistusprosessin sivuvirtoja voidaan käyttää uusiin tuotteisiin ja prosessi itsessään tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Mikä parasta, tuotettu energia on uusiutuvaa.
Biotalouden voimanpesä
”Sellu on oikea biotalouden voimanpesä”, Wolff toteaa. ”Se tarjoaa valtavan määrän mahdollisuuksia.”
Sellulle kehitetään jatkuvasti uusia kestäviä sovelluksia, joilla korvataan vanhoja tuotteita. Esimerkiksi biokemikaaleilla ja biomuoveilla voidaan korvata vanhoja fossiilipohjaisia materiaaleja. Sellua voidaan käyttää biolääketieteessä ja vaateteollisuudessa. Käyttämällä puupohjaisia materiaaleja vaateteollisuus voi vähentää tarvetta runsaasti vettä kuluttavalle puuvillalle ja öljystä valmistettavalle polyesterille. Uudet tuotteet tarjoavat kiertotaloutta tukevan vaihtoehdon vanhoille lineaarisen talouden tuotteille.
Metsätalous on aina perustunut kiertomalliin.
”Nykyään korjattavat puut ovat isoisäni sukupolven istuttamia. Niitä istuttaessaan heillä ei ollut aavistustakaan, mihin niitä tultaisiin käyttämään. Nyrkkisääntömme on, että jokaista kaadettua puuta kohden istutaan neljä uutta puuta. UPM istuttaa sata puuta joka minuutti. Emme vielä tiedä, mihin lapsenlapsemme näitä puita käyttävät. Vain mielikuvituksemme on rajana”, Wolff toteaa.
Maailman väkiluvun kasvaessa tällaisten tuotteiden käyttöä tulee laajentaa, sillä kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen kohentavat elinoloja.
Teksti: David J. Cord
Pääkuva: Riccardo Bresciani, Pexels
