Kilpailun voittanut Relaps-projekti todella tarjosi jotakin uutta, nimittäin keinon kasvattaa hedelmiä ja vihanneksia sellutehtaan hukkavirroista. Relapsin takana ovat Aalto-yliopiston opiskelijat Milla-Mari Vastavuo ja Mikko Niemeläinen.
”Projektin ajatuksena on maksimoida kasvihuoneviljelyn tehokkuus hyödyntämällä kiertotalousajattelua sekä uusinta teknologiaa”, Niemeläinen kertoo. ”Meidän tapauksessamme kiertotalous toteutuu, kun sellutehtaan hukkavirtoja hyödynnetään kasvihuoneviljelyssä sekä lannoitteina (hiilidioksidin ja mineraalien muodossa) että lämpönä. Projekti käyttää myös edistyneempää teknologiaa, kuten vesi- ja kerrosviljelyä, sekä energiatehokkaita LED-lamppuja.”
Voittajajoukkueen sparraajana toiminut UPM:n strategisten kumppanuuksien johtaja Esa Laurinsilta näki innovaatiossa potentiaalia. ”Kiertotalous ja erinäisten hukkavirtojen hyödyntäminen linkittyvät läheisesti työhöni. Siksi tarjouduin sparraamaan heitä”, Laurinsilta kertoo.
Toisenlainen lähestymistapa
Vastavuolla ja Niemeläisellä ei kummallakaan ollut aikaisempaa kokemusta kasvihuoneviljelystä.
”Me pyörittelimme monenlaisia ideoita. Vasta pitkällisen valintaprosessin kautta päädyimme Relapsiin. Tämän idean siemen on peräisin professori Olli Dahlilta”, he kertovat.
”Perehdyimme kasvihuoneteknologiaan haastattelemalla aiheeseen vihkiytyneitä tutkijoita ja yrittäjiä”, he lisäävät.
Kaksikko tiedostaa ruoan alkutuotannon hankaluudet: maanviljelijät kohtaavat monenlaisia vaikeuksia, kuten huonoa säätä, kuivuutta ja keskinkertaisia satoja. ”Me emme myöskään halua kilpailla paikallisten kasvihuoneviljelijöiden ja heidän tuotteidensa, kuten tomaatin ja kurkun, kanssa. Sen sijaan Relaps voisi sellutehtaista saatavan valtaisan hukkaenergian turvin korvata hedelmien ja vihannesten maahantuontia jopa trooppisten hedelmien osalta”, Vastavuo selventää.
Toisin sanoen Relapsin avulla voitaisiin kasvattaa jopa avokadoja Suomessa, ja näin vähentää avokadojen viljelystä tällä hetkellä koituvia ympäristöllisiä haittavaikutuksia. ”Mitään vastaavaa ei ole tietenkään ennen tehty, mutta tämähän pätee kaikkiin uusiin innovaatioihin”, sanoo Niemeläinen.
”Hukkavirtojen uusiokäyttö ei ole ajatuksena uusi,” Vastavuo lisää. ”Mutta näitä virtoja ei ole aikaisemmin hyödynnetty näin kokonaisvaltaisesti.”
Kiertotaloudella kohti valoisampaa tulevaisuutta
Relaps ratsastaa laajemman kiertotalousbuumin aallonharjalla. Kiertotaloudessa pyritään vähentämään hyödyllisten resurssien tarpeetonta hukkaan heittämistä uusia teknologioita soveltamalla.
Kiertotalous tuo sekä taloudellista että ekologista hyötyä. Siksi UPM:n Laurinsilta näkee kiertotalouden ja siihen pohjautuvien uusien liikemallien kehittämisen olevan ensisijaisen tärkeää nykymaailmassa.
”Uusien innovaatioiden myötä uudet kumppanuudet ja paikallisen yhteistyön muodot ovat mahdollisia. Kiertotalous on metsäteollisuudelle ratkaisevan tärkeää, ja siksi etsimme jatkuvasti yhdessä UPM:n tavaran- ja palveluntoimittajien, asiakkaiden sekä potentiaalisten kumppanien kanssa uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita”, hän jatkaa.
Myös Niemeläinen povaa valoisaa tulevaisuutta kiertotaloudelle ja erityisesti Relapsille.
”Uskon konseptille syntyvän kansainvälistä kysyntää sen jälkeen, kun idea on saatu jalkautettua käytäntöön. Monilla alueilla maailmassa elintarviketurvallisuus on jo vaarassa saasteiden ja kuivuuden seurauksena. Kerrosviljelyn suosio on kasvussa, ja meidän ratkaisumme yhdessä laajemman kiertotalouskehikon kanssa voisivat tarjota tehokkaampia tapoja tuottaa ruokaa.”
”Ruoka on tällä hetkellä suhteellisen edullista, joten ruoantuotanto itsessään ei ole kovin tuottoisaa liiketoimintaa. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen seurauksena viljelykelpoinen maa-ala vähenee, ja samanaikaisesti väestönkasvu kiihdyttää kilpailua niukoista resursseista. Uudet innovaatiot ruoantuotannossa ovat välttämättömiä”, Vastavuo sanoo.
Teksti: Miia Kirsi
