”Se on sellainen, joka ei jää suhnuroimaan vaan pitää hommat hallussa. Sellainen, joka ottaa alaisten asiat vakavasti, ei menetä hermojaan liian helposti eikä lupaile turhia, jos siihen ei oo aihetta ja paneutuu kunnolla, jos alaisilla on jotain mielen päällä”, Similä summaa.
Kuluvan kesän aikana viidettä vuotta LUT:illa energiatekniikkaa opiskeleva nuori mies on päässyt ensimmäistä kertaa ottamaan tuntumaa esimiehen tehtäväkenttään. Viime vuoden kesäduunissa hän tarkasteli päivämestarin hommaa samaisen kuorimon operaattorin näkökulmasta. Siitä huolimatta tämän vuotiset saappaat ovat tuoneet mukanaan paljon uusia ja odottamattomia haasteita. Onneksi hyviä esikuvia tehtävään on löytynyt läheltä.
”Tehtaalla on monia esimiehiä, joista oon ammentanut inspiraatiota ja jalostanu parhaat palat niiden esimerkistä omaan käyttöön. Myös lähimmiltä työtovereilta on oppinut paljon uutta,” Lauri kertoo.
”Välillä on ihan mukava vähän vaivata päätänsä”
Puunkäsittelyn päivämestarina Laurin tehtävä on toimia linkkinä sellutehtaan puun vastaanoton ja keittämön välillä. Hänen vastuullaan on myös, että prosessin seuraavassa osiossa, sellun keittämössä, riittää haketta ja toisaalta paperitehtaalla kuorittua puuta. Tätä kautta vaikutetaan samalla kokonaisvaltaisesti koko muun tehtaan toimintaan.
Laurin päivä pitää sisällään paljon askeleita: noin puolet nuoren miehen työajasta kuluu toimistolla ja palavereissa, puolet kentällä hääräten.
”Onhan tää tontti aika iso. Musta on kiva olla reilusti jalkojen päällä ja pitää yhteyttä eri osastojen ja monenlaisten ihmisten kanssa. Ei sitä konttorissakaan kestäis istua yksin kahdeksaa tuntia päivässä,” sosiaalinen mies naurahtaa.
Käytännössä päivämestarin työnkuva kattaa paljon prosessien- ja ihmisten aikataulutusta, organisointia ja koordinointia. Tyypillistä työpäivää ei ole. Tietyt aamurutiinit toistuvat päivittäin, mutta sen jälkeen mennään virran mukana: joskus palaveerataan tuotantoprosessin eri osastojen kesken tulevaisuuden suunnitelmista, joskus kuittaillaan oman tiimin tuntilehtiä tai suunnitellaan lomituksia. Joskus puolestaan järjestellään kunnossapidon kanssa korjauksia tai selvitellään, kuinka prosessia voisi optimoida entisestään.
Laurin mielestä parasta työssä onkin se, kun vastaan tulee koko ajan uutta opittavaa ja tilanteet vaihtelevat nopeasti.
”Välillä on ihan mukava vähän vaivata päätänsä. Ja kyllähän se palkitsee, kun niistä haastavista tilanteista sitten selviytyy kuivin jaloin.”
Metsän ympäröimä kesä Lappeenrannassa
Useilla suomalaisilla kirjainyhdistelmään U, P ja M liittyy varmasti monenlaisia arkiajatteluun kytkeytyviä mielikuvia ja käsityksiä. Ennen UPM-kesiään yhtiö oli Laurille kuitenkin jokseenkin tuntematon.
”Tiesin lähinnä, että paperia ja sellua siellä tehdään. Olin kans huomannut lehdissä juttua yhtiön turvallisuuden ryhtiliikekampanjasta,” Lauri kertoo ennakkotiedoistaan.
Mutta mikä sitten sai hänet lähettämään kesätyöhakemuksensa juuri UPM:lle?
”Tää on iso firma, jolla on monipuolista bisnestä ja vielä tässä ihan lähellä. Turvallisuusajattelu on kunnossa ja mahdollisuuksia uralla etenemiseen löytyy”, naapurikaupunki Imatralta kotoisin oleva mies summaa UPM:n sittemmin tarkentuneita valttikortteja työnantajana. Syksyllä edessä siintääkin puunkäsittelyyn liittyvän lopputyön ahertaminen UPM:n riveissä.
Tätä nykyä niin Laurin työ- kuin vapaa-aika kuluukin pitkälti metsän ympäröimän. Vapaalla metsä merkitsee suunnistusta harrastavalle miehelle paikka, jossa rentoutua, liikkua ja rauhoittua. Kesätyö kotimaisen metsäteollisuusyrityksen puun käsittelyssä on puolestaan avartanut hänelle sen roolia osana suomalaista elinkeinoa.
”Miun mielestä metsä on hyvä kombinaatio rauhoittumiseen ja elinkeinoon. Itse sitä viihtyy kuunnellessa lintujen laulua ja mustikoita keräillessä ja samalla ymmärtää, että miksi niitä hakkuita tehdään: ne on tärkeä osa maamme vientiteollisuutta. Siitä yhdistelmästä kaikki hyötyy.”
