Aamun sarastaessa Manjula lakaisee ja pesee vaatimattoman talonsa kuistia yhdessä Intian suurimmista kaupungeista. Puhdistuksen jälkeen hän koristelee kuistin piirtämällä siihen värjätyllä liitujauheella perinteisiä geometrisiä rangoli-kuvioita. Samaan aikaan taustalla kaikuvat gayathri mantran, ikivanhan hindulaisen hymnin, sävelet paikallisen temppelin kaiuttimista. Keski-ikäinen pienen koulun kiinteistöesimies Manjula ei koristelun jälkeen astu kotinsa keittiöön tai lausu aamurukouksia ennen peseytymistä.
Vastaavanlainen kohtaus toistuu joka aamu miljoonissa kodeissa ympäri Intian. Intialaisten henkilökohtaisiin tapoihin ja hengellisiin käytäntöihin on jo muinaisajoista asti tiiviisti kuulunut hygienian ja puhtaanapidon huomioiminen.
Silti hygienia ja sanitaatio ovat vakava haaste Intiassa, jossa niiden riittämättömyys haittaa lasten kasvamista, vahingoittaa ympäristöä ja hidastaa talouskasvua.
Talouskasvun myötä lisääntyvä vauraus ja valtion kampanjat, kuten Clean India Movement (Intian puhtausliike), parantavat hygienian ja puhtaanapidon tasoa sekä niihin liittyviä asenteita. Tämä pelastaa satoja tuhansia henkiä ja edistää maan taloutta entisestään.
Huonon hygienian ja puhtaanapidon hinta
WHO:n ja Unicefin yhteisen vesi-, sanitaatio- ja hygieniaohjelman (Joint Monitoring Programme for Water Supply, Sanitation and Hygiene) tietojen mukaan vuonna 2015 vain 44 % :lla Intian väestöstä oli käytössään perussanitaation palveluita. Maailmassa on 892 miljoonaa ihmistä, jotka ulostavat maastoon. Heistä lähes puolet asuu Intiassa.
”Intialaisista lapsista 32 % on aliravittuja tai lyhytkasvuisia, ja kaksi kolmasosaa kasvuongelmista johtuu suoraan ulkona ulostamisen vaikutuksista”, sanoo Vinod Mishra, vesihuollon ja sanitaation yhteistyöneuvoston (Water Supply & Sanitation Collaborative Council, WSSCC) Intian koordinaattori.
Perussanitaation puute ei koske ainoastaan Intiaa. Maailmanpankin arvion mukaan maailmanlaajuisesti 2,3 miljardia ihmistä elää ilman perussanitaatiota ja 1,6 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain huonon sanitaation ja hygienian takia. Huonon puhtaanapidon taloudellinen vaikutus on maailmanlaajuisesti merkittävä: tappion arvioidaan olevan 260 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa tai keskimäärin 1,5 % valtioiden bruttokansantuotteesta.
Intiassa henkilökohtaisen hygienian markkina on kehittymätön muihin kehitysmaihin verrattuna. Statistan arvion mukaan paperipyyhkeiden ja hygieniapapereiden käyttö henkilöä kohden Intiassa oli vain 0,4 kiloa vuonna 2018, kun esimerkiksi Kiinassa vastaava luku oli 6,1 kiloa. Turvallisten ja hygieenisten kertakäyttöisten vauvanvaippojen markkinaosuus on vain 2 %.
Lisääntyvä vauraus tuo vessan kotiin
Manjula varttui pienessä maalaiskylässä. Hänen lapsuudenkodissaan ei ollut vesijohtoa eikä sisävessoja. Naimisiin mentyään hän muutti appivanhempiensa kotiin, jossa ei myöskään ollut vesijohtoa. Muutaman vuoden kuluttua Manjulan mies sai halutun nuoremman virkailijan viran paikallishallinnosta, jolloin perheen tilanne kääntyi parempaa.
”Kun rahatilanteemme parani, ostimme ensimmäiseksi pienen väritelevision. Tiesimme perheemme onnen kääntyneen kuitenkin vasta muutaman vuoden kuluttua, kun asensimme taloon vesijohdot ja vessan. Se oli ensimmäinen kerta, kun minulla oli sisävessa!”
Intia on parhaillaan maailman nopeimmin kasvava suurtalous, jonka vahva talouskasvu on nostanut miljoonia ihmisiä köyhyysrajan yläpuolelle. Vastaavasti myös ihmisten kiinnostus kuluttaa enemmän rahaa hygieniaan ja puhtauteen on kasvanut. Sisävessa kotona merkitsee edistystä Intian kunnianhimoiselle alemmalle keskiluokalle. Hygienian ja puhtaanpidon markkina kasvaa tasaiseen tahtiin, vaikka on vielä kehitysvaiheessa. Suurin muutos on kuitenkin nähty käymälöiden määrän kasvussa Intiassa. Valtion tilastojen mukaan yli 19 miljoonaa uutta käymälää rakennetaan pelkästään vuosina 2018–2019.
Hygienia- ja puhtaustason muutosta johdetaan ylhäältä käsin maassa, jossa valtion rooli ihmisten elämässä on kaikin tavoin suuri.
”Puhtaus on hurskautta”
Modernin Intian johtajat ovat jo pitkään olleet tietoisia hygienia- ja sanitaatio-ongelmien tärkeydestä. Mohandas Gandhin tunnetuimpia sanontoja oli ”puhtaus on hurskautta”.
Vuosien saatossa hallitukset ovat aloittaneet hygienia- ja sanitaatiokampanjoita, kuten maaseudun sanitaatiota parantavan CRSP-ohjelman (engl. Comprehensive Rural Sanitation Program) 1980-luvulla sekä yleisen TSC-sanitaatiokampanjan (engl. Total Sanitation Campaign) 2000-luvun alkupuolella. Pääministeri Narenda Modin 2. lokakuuta 2014 Gandhin syntymän vuosipäivänä käynnistämä Swachh Bharath Abhiyan (’Intian puhtausliike’) lupaa saada muutoksen aikaan.
”Pääministeri kutsui juhlistamaan Gandhin 150-vuotissyntymäpäivää 2. lokakuuta 2019 puhtaalla Intialla. Tämä on ensimmäinen kerta, kun valtion johtaja ottaa näin suuren roolin hygienian ja puhtaanapidon edistäjänä”, sanoo Vinod Mishra.
Hygienia- ja sanitaatiotietoutta lisäävän mediakampanjan lisäksi ohjelma on keskittynyt rakentamaan käymälöitä köyhälle maaseudulle.
”Käymälöitä oli ennen noin 38 % kotitalouksista. Valtion tietojen mukaan niitä on nyt 96 % kotitalouksista. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan Intian puhtausliike on viimeisen neljän vuoden aikana pelastanut noin 300 000 lapsen elämän taudeilta, kuten ripulilta, keltataudilta ja koleralta. Huomattavaa edistytystä on siis tapahtunut.”
Sukupolven perintö
Vaikka matkaa on vielä paljon, asenteet ja käytöstavat ovat hiljalleen muuttumassa. Maastossa ulostamisen määrä Intiassa putosi 66 %:sta 40 %:iin vuosina 2000–2015.
Manjula vuorostaan on vasta viime aikoina ymmärtänyt, että hän voi perheineen käyttää kosteuspyyhkeitä ja käsihuuhdetta, joita hän piti ennen vain rikkaiden tapana. Hän ei voi edes kuvitella tyttärensä naivan sukuun, jonka kotitalossa ei ole vessaa.
Asennemuutoksen tukemiseksi on investoitava infrastruktuuriin, minkä lisäksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö voi muodostua ratkaisevaksi tekijäksi. Maailmanpankin tuoreen raportin mukaan yhteistyö yksityisen sektorin kanssa mahdollistaisi innovatiivisten ja huokeiden tuotteiden käytön sekä palveluiden toimituksen köyhimpiin kotitalouksiin luontoa vahingoittamatta.
Kun Intian talous jatkaa kasvuaan ja asenteet hygieniaa ja puhtaanapitoa kohtaan kehittyvät nopeasti, käsillä saattaa olla ratkaiseva ajanjakso Intiassa. ”Meidän on muututtava nyt kansamme arvokkuuden, lastemme henkien pelastamisen ja maamme tulevaisuuden puolesta! Siitä tulee sukupolvemme perintö”, sanoo Mishra.
Teksti: Sunanda Jayaseelan
